Huhtikuu oli melkoinen jazzkuukausi – alkukuusta tunnettu jazz-kirjailija Ashley Kahn kävi vierailulla Sibelius-Akatemiassa ja avoimista yleisöluennoista jäi mieleen yhtä ja toista. Kesän jazz-festarikausi alkoi Espoon April Jazzeilla ja Finlandia-talossa konsertoi Pat Metheny. Uusia mielenkiintoisia levyjäkin on ilmestynyt tiheään tahtiin.

Tässä huhtikuun parituntinen soittolista, liner notesit biiseistä alla:

Biisivalinnoista:

Gil Scott-Heron – On Coming From a Broken Home (Pt. 1)

Ashley Kahn piti yhdessä Palefacen kanssa luennon jazzin ja hip hopin kohtaamisista. Yksi keskeisistä rapille pohjaa luoneista oli 2011 edesmennyt laulaja/runoilija Gil Scott-Heron. Tässä avausraita On Coming from a Broken Home huumetuomioiden varjostaman 2000-luvun comeback levyltä I’m New Here.

Nils Petter Molvaer – The Kit

Viime vuoden lopulla Tampere Jazz Happeningissa vieraillut norjalainen elektronisia efektejä hyödyntävän trumpetismin suunnannäyttäjä Nils Petter Molvaer on julkaissut uuden levyn Switch. Modernin norjalaissoundin peruspalikat ovat bändissä ennallaan – uutena soittimena tosin mukana slide kitara, mutta Molvaer itse luottaa tällä kertaa enemmän ihan akustiseen trumpettisoundiin.

Pat Metheny Unity Band – Roofdogs

Kuun lopussa kuuluisa kitaristi Pat Metheny kävi pitkästä aikaa keikalla Suomessa. Nykyisen viisihenkisen Unity Group kokoonpanon ydinkvartetti oli kasassa Unity Band nimellä jo uutta levyä edeltäneellä. Näytteenä 2010-luvun Metheny soundista keikallakin kuultu Roofdogs.

Steve Reich – Electric Counterpoint – Fast (movement 3)

Aikoinaan ensimmäinen Methenyyn liittyvä asia josta innostuin kovasti oli minimalistisäveltäjä Steve Reichin Electric Counterpoint jossa Metheny soittaa neljäntoista etukäteen äänitetyn Methenyn säestämänä (12 raitaa kitaroita ja 2 raitaa bassoa). Erittäin hieno teos ja muutenkin Different Trains / Electric Counterpoint –levy on ehdotonta aution saaren matskua.

Herbie Hancock – Butterfly

Ashley Kahn piti vierailullaan myös Koko Jazz Clubilla Sibelius-Akatemian professori Jukkis Uotilalle blindfold-sessiot jossa Jukkis kommentoi Ashleyn valitsemia rumpalikeskeisiä biisivalintoja sokkona tietämättä etukäteen mitään valinnoista.

Modernia soul/r&b takaisinkytkentää edusti Robert Glasper Experimentin retro-moderni vocoder-kyllästetty versio Herbie Hancockin Butterflysta. Tämä innoitti kuuntelemaan alkuperäistä Thrust-levyltä ja muutenkin Hancockin 70-luvun Head Hunters -levyn käyntiin potkaisemaa groove-kautta.

Arto Lindsay – Illuminated

Arto Lindsayn brasilialaissävytteinen avant-pop soolomateriaali ei ole sinänsä jazzia, mutta löysin hänet aikoinaan John Zornin ympärillä pyörineestä New Yorkin downtown jazz-skenestä, joten menköön tämän kerran sen kunniaksi, että Lindsay tuo bändinsä Heinäkuun 10. Savoy-teatteriin Helsinkiin. Mukana vieraana myös toinen kiinnostava hahmo New Yorkin avant-gardesta kiinnostuneille – kitaristi Marc Ribot.

Bobby Previte – Airstrip One

Jukkis Uotilan blindfold-testauksen ja New Yorkin skenen risteyskohdasta löytyy rumpali Bobby Previten Coalition of the Willing -projektin Airstrip One. Omaperäisessä biisissä alun militantti poljento jossa Charlie Hunterin kitara ujeltaa sireenin lailla räjähtää puolessa välissä tiukaksi paranoidiksi funkiksi kun Steven Bernsteinin ja Skerikin puhaltimet saapuvat kuvaan.

Nieminen & Litmanen – N & L Theme

Maanmainio urkuduo Nieminen & Litmanen on tarjolla livenä heti toukokuun alussa perjantaina 2.5. Dalindèon lämppärinä. Meininki lienee melkoinen.

Tässä duon velmusta hammond-groovesta näytteeksi N & L Theme ensilevyltä kymmenen vuoden takaa.

Hansson & Karlsson – H.K. Theme

Niemisestä ja Litmasesta ei voine puhua mainitsematta ruotsalaisia henkisiä esikuvia. Urkuri Bo Hanssonin ja rumpali Jan Karlssonin muodostama  Hansson & Karlsson vaikutti 60-luvun lopulla. Heidän themensä on ensilevyltä Monument vuodelta 1967.

Marius Neset – Fanfare

Nouseva saksofonin norjalaistähti Marius Neset vakuutti April Jazzeilla. Setin kohokohdaksi nousi encorena vedetty Fanfare, joka palaa Birds-projektin nimikkokappaleen teemoihin. Uusi levy Lion on ilmestynyt Saksassa ACT-levymerkillä, mutta ei vielä ole saavuttanut rantojamme (tai ainakaan Digeliuksessa ei eilen ollut vielä).

Omaha Diner – Thrift Shop

Omaha Dinerin kokoonpano on lähes sama kun yllämainitun Bobby Previten Coalition of the Willingin – Steven Bernstein ja Skerik puhaltimissa, Charlie Hunter kitarassa ja Bobby Previte rummuissa. Tämän bändin juju on, että se soittaa vain jazz-versioita listahiteistä. Kehotan suhtautumaan riittävällä huumorintajulla. Tässä bändin versio Macklemore & Ryan Lewisin maailmanlaajuisesta jymyhitistä Thrift Shop.

Ben Flocks – Return to Battle Mountain

Kuukauden Jazzpossulle uusia tuttavuuksia oli 24-vuotias kalifornialaissaksofonisti Ben Flocks, joka on juuri julkaissut ensilevynsä Battle Mountain. Ihan kaikki levyn tunnelmat eivät Jazzpossuun uponneet, mutta nimibiisi ja tässä kuultava lopetus Return to Battle Mountain miellyttivät korvaa – pientä spirituaalia vibaa ja miellyttävä karhea soundi bändillä kokonaisuutena.

Omer Avital – Sabah El-Kheir (Good Morning)

Eniten hampaankoloon väliin April Jazzin väliinjääneistä keikoista oli Omer Avitalin bändin esiintyminen joka meni päällekäin Kenny Garrettin keikan kanssa. Avitalin uusi levy New Song on nimittäin varsin hyvä. Miellyttävää soundia runsain israelilaisvaikuttein.

Myriad3 – Drifters

Kanadalainen pianotrio Myriad3 seurasi Jazzpossua Twitterissä, joten pitihän heidän musiikkiinsa tutustua. Vuonna 2012 ilmestyneellä ensilevyllä Tell on yllättävän eurooppalainen ote, mutta paikoin kuuluu Pohjois-Amerikkalainenkin traditio.

Kadi Quartet – Deep Hill

Viime vuoden Suomen Young Nordic Jazz Comets -edustajan Kadi Quartetin levy on nyt ulkona – arvostelua siitä tiedossa lähiaikoina kunhan muilta jazz-hommilta ehtii. Deep Hill edustaa bändin hienoa dramaattisempaa puolta – Kadi Vijan sanaton laulu olennaisessa osassa.

Vijay Iyer Trio – Spellbound and Sacrosanct, Cowrie Shells and the Shimmering Sea

Huhtikuun aikana arvosteltu Vijay Iyerin uusi, etupäässä minimalistishenkisiin sävellyksiin keskittyvä ECM-julkaisu Mutations ei ole Spotifyssa kuultavissa, mutta sen avausraita Spellbound and Sacrosanct, Cowrie Shells and the Shimmering Sea ensin levytettynä trio-versiona löytyy näytteeksi Iyerin tämän hetkisestä suunnasta hieman kauempana jazz-traditiosta.

Joseph Jarman / Don Moye / Johnny Dyani – Ode to Wilbur Ware

Muutama näyte kuun aikana Jazzpossun vinyylihyllyyn päätyneistä uusintapainoksista. Art Ensemble of Chicagon riveistä parhaiten tunnetut puhaltaja Joseph Jarman ja lyömäsoittaja Don Moye levyttivät etelä-afrikkalaisen Johnny Dyanin kanssa vuonna 1979 italialaiselle Black Saint-merkille levyn Black Paladins, jota pidetään usein Jarmanin ja Moyen parhaana levytyksenä Art Ensemblen rivien ulkopuolella. Sitä on nykyään saatavana kätevänä LP+CD painoksena Levykauppa Äxästä monen muun Black Saint -klassikkojulkaisun lailla.

Eddie Gale – The Rain

Eddie Gale’s Ghetto Music on vahva siivu ajankuvaa vuodelta 1968. Sun Ran Arkestrassa ja Larry Youngin ja Cecil Taylorin kanssa soittanut trumpetisti Eddie Gale kokosi oman synteesinsä kotiseutujensa katujen musiikista. Erittäin hieno spiritual jazz-henkinen pläjäys jossa mukana myös 11 henkinen kuoro.

Don Cherry – Chenrezig

Kuun aikana tuli fiilisteltyä myös Don Cherryn 70-luvun erilaisia vaikutteita yhdistellyttä musiikkia. Cherryn levyt ovat Jazzpossun makuun vähän epätasaisia, mutta alunperin Don Cherry -nimellä ja sittemmin Brown Rice nimellä paremmin tunnettu levy on täyttä rautaa alusta loppuun. Transsijalka vipattamaan!

sPacemoNkey – sPacemoNkey

Eri kulttuuriperimien synteesistä lopuksi vielä nykypäivän avaruudellisiin meditaatioihin. Norjalaisen sPacemoNkeyn ensilevy The Karman Line koostuu kokonaisuudessaan duo-improvisaatioista, joissa leijaillaan melkoisissa sfääreissä. Melko samanhenkistä materiaalia kuin blogissa tammikuussa arvosteltu kotimaisen Good Romans -duon Open this Door Never Look Back.