Sun Ra Arkestraa lämppäsi Tampereen seudun free jazz-ylpeys Black Motor, jonka riveissä nähtiin poikkeuksellisesti bassossa vierailemassa Jori Huhtala, joka on useampaan otteeseen Jazzpossua tänä vuonna ihastuttanut mainiona solistina, joten erittäin tervetullut vieras.

Tällä kertaa lämppärille oli varattu vain 30 minuutin siivu, pitempäänkin Black Motoria olisi mielellään kuunnellut. Kolme biisiä mahtui settiin, alkuun takuuvarma Kusti Vuorisen sävellys Nyrkkikyllikkivalssi, väliin tunnelmallisempi rubato Kaukainen tähti ja lopuksi hieno tulkinta Kolme neittä niemessä -biisistä jossa päästiin setin parhaimpiin tunnelmiin.

Black Motor

• Sami Sippola, tenorisaksofoni
• Simo Laihonen, rummut
• Jori Huhtala, basso

Sitten lavalle päästettiin Sun Ra Arkestra. Vuonna 1993 edesmenneen legendaarisen Sun Ran soihtua kantaa nykyään 50-luvun lopulta Arkestrassa soittanut 90-vuotias Marshall Allen, joka on ikäisekseen erinomaisen vetreässä kunnossa. Arkestra-perheeseen kuuluu nykyään yli 20 soittajaa ja kokoonpano vaihtelee, Helsinkiin saapui 11 henkinen versio kuudella puhaltajalla kera laulajan, kitaristin, basistin, lyömäsoittajan ja rumpalin.

Parituntinen keikka alkoi pirteällä versiolla Interplanetary Musicista – heti alkumetreiltä kävi selväksi että aivan sellaista happohyökkäystä ei olisi luvassa kuin vanhoilla levytyksillä pahimmillaan/parhaimmillaan vaan nykypäivänä Arkestra on vain lievästi riehakas isompi jazz-orkesteri kiiltävissä kaavuissa. Toki Sun Rata ja vanhoja levyjä ympäröi tänä päivänä semmoinen mytologia ja mystiikka, että tuskin mikään bändi voisi välttää paluuta maanpinnalle näin elävänä vierestä nähtynä.

Sun Ran vanhojen sävellysten ohessa kuultiin muutama Marshall Allenin uusi sävellys Sun Ran hengessä. Ei hassumpaa kamaa, mutta suoraan sanoen tuskinpa nyky-Arkestrasta enää uusia klassikkobiisejä syntyy.

Muusikoista radikaalein oli 90-vuotias Allen itse, jonka alttosaksofonista lähti paikoitellen komeita avant-ryöppyjä, mutta muuten solistit olivat ehkä liiankin kesyjä – parhaat yleisöreaktiot irtosivatkin ehkä soittamisen sijaan bändin MC:nä toimineen saksofonisti Knoel Scottin noin kuuskymppiseksi yllättävän reippaille break dance liikkeille.

Vähän kosmisempaa menoa olisi Jazzpossu toivonut, kunnon avaruusjazz-sfääreihin lähdettiin vain muutaman kerran ja yllättävän tavanomaiselta bändi kuulosti. Toisaalta keikan saattoi nyt ottaa riehakkaasta musiikista nauttimisen kannalta, ei huono sekään!

Jotain taikaa Arkestrassa vielä on, yleisö innostui osittain jopa tanssimaan Savoyn salissa ja melkoiset aplodit irtosivat keikan päätteeksi. Savoyn salista poistui hyvillä mielin.

• Marshall Allen, alttosaksofoni, EVI
• Tara Middleton, laulu
• Danny Ray Thompson, baritonisaksofoni, huilu
• Knoel Scott, saksofonit, laulu
• Cecil Brooks, trumpetti
• Vincent Chancey, flyygelitorvi
• Dave Davis, pasuuna
• Dave Hotep, kitara
• Tyler Mitchell, basso
• Elson Nascimento, lyömäsoittimet
• Wayne Antony Smith Jr., rummut

(eilisen keikan tarkkaa miehitystä ei näytä netistä löytyvän, mutta suunnilleen näin)