UMOn syyskausi avattiin eilen Savoy-teatterissa paljon kansainvälistäkin huomiota herättäneen levyn julkaisukonsertilla, jossa solistina toimi Lenny Pickett. Pickett nousi maailmanmaineeseen 70-luvulla funk-bändi Tower of Powerin torvisektiosta jonka kautta Pickettistä tuli hyvin kysytty studiomuusikko. Hänen foniaan on kuultu mm. David Bowien, Elton Johnin, Talking Headsin, Mariah Careyn ja Katy Perryn levyillä. Jenkeissä Pickett on ollut näkyvästi esillä tänä vuonna 40 vuotisjuhliaan viettävän Saturday Night Live -ohjelman house bändissä vuodesta 1985.
Pickett onkin soittajana ensisijaisesti viihdyttäjä ja show-mies. Keikan komeinta antia olivat huikeat revittelyt ja blues/funk henkiset lickit sooloissa ja komeat loppuhuipennukset – erityisesti The Big Wigglen hervoton friikkaus (tsekkaa vikat 40 sekuntia).
Balladihenkisimmissä jaksoissa ja biiseissä Pickett kuulosti jotenkin kasarilta ja turhankin turvalliselta mainstreamilta, mutta onhan toki kyseessä yksi sen ajan pop-saksofonisoundin keskeisiä tekijöitä.
Etukäteen yllättävämpiä hienoja hetkiä saatiin kokea vähän kunnianhimoistempien sävellysten seurassa. Illan kappelimestarin ja UMOn 90-luvun puolenvälin taiteellisen johtajan Rich Shemarian Picketin omaperäisen paikoitellen perkussiivisiakin sävyjä saavan Eb-klarinettitekniikan huomioon ottava teatraalisen humoristinen sävellys A Sad State of Affairs toi hienosti mukaan erilaista tunnelmaa ja Pickettin UMOlle säveltämän Umon hieno avausjakso joka kuvaa Pickettin etukäteisfiilistä minkälainen suomalainen talvi mahtaa olla ennen ensivierailua täällä soi hienosti.
Hieman ristiriitaisia tunteita, mutta toisaalta eniten ajatuksia herätti Pickettin sävellys XVII, jossa peilattiin vähän mutkan kautta 2000-luvun musiikin historiaa tavallaan syvällisesti, mutta ulkoisesti hämäävänkin arkisesti. Sinänsä biisi kuulostaa alkuun geneeriseltäkin soul-balladilta, paitsi että tahtilajina on epätavallisempi 5/4, joka tosin vedetään niin matalalla profiililla, että saattaisi jäädä taustamusiikkina soitettuna ihan huomaamattakin. Taidemusiikin kehityksiin viitataan kahdesti – John Cagen kunniaksi kappaleessa on yllättäen parikymmentä sekuntia hiljaisuutta “suorana lainauksena” 4’33:sta ja kappaleen loppujaksoa on innoittanut toinen wienin koulukunta ja 12-säveljärjestelmä. Tosin nyt sävelrivi on järjestetty kolmen peräkkäisen soinnun arpeggioiden oloiseksi siten että se soi hyvinkin harmonisesti siinä määrin sävelkorvaa ärsyttämättä, että Arnold Schönberg olisi varmasti ottanut sen henkilökohtaisena loukkauksena.
Käsiohjelman kappalelistasta loisti poissaolollaan uuden levyn päättävä Tower of Power -hitti What is Hip? kuultiin hienona lopetuksena, vaikka ehkä ihan tiukimpien ToP -livetulkintojen napakkuuteen ei aivan ylletty.
UMOn omista riveistä solistina kunnostautui erityisesti trumpetissa Mikko Pettinen muutamaankin otteeseen. Muita positiivisia onnistujia solisteina olivat toinen trumpetisti Tero Saarti, pasunisti Kasperi Sarikoski ja rumpali Markus Ketola.
Tästä konsertista alkoi UMOn kaksivuotinen sopimus Savoy-teatterin kanssa. UMOa kuullaan tänä syksynä Savoyssa vielä viidesti, mukaanlukien tänään järjestettävä toinen, loppuunmyyty keikka Lenny Pickettin kanssa. UMOn sivut ovat juuri nyt tilapäisellä käyttökatkolla, mutta tulevat keikat voi tsekata UMOn Facebookista.
- Lenny Pickett, tenorisaksofoni, Eb-klarinetti
- UMO kapellimestarina Rich Shemaria