Kuun vaihde tarkoittaa, että on jälleen playlistin paikka. Tämän kuun teemoja ovat Kansi auki -festareilla vierailleen Hauschkan ja joulukuussa We Jazz 2014 -tapahtumaan saapuvan Dawn of Midin innoittamana minimalistishenkinen elektronisesta musiikista vaikutteita ammentava jazz. Sen lisäksi katsahdetaan muutenkin We Jazz 2014 -artisteihin ja loppuun vielä pieni klassikkokimara vastapainoksi kun on taas monta kuukautta menty paljolti ajankohtaisjazzin merkeissä.

Hauschka – Radar

Yksi Iiro Rantalan järjestämän Kansi auki -pianojazzfestivaalin ulkomaisia vieraita tänä vuonna oli saksalainen Hauschka, jonka käsittelyssä piano muuntuu vaikkapa vahvasti elektronissävytteiseksi soittimeksi. Jazzpossu ihastui Hauschkan musiikkiin muutamia vuosia sitten Salon des Amateurs -levyn kautta josta täten avausraita Radar kuunneltakoon.

Bugge Wesseltoft & Henrik Schwarz – Leave My Head Alone Brain

Aiemmin Kansi auki -festareilla on vieraillut norjalainen Bugge Wesseltoft joka nousi kuuluisuuteen 90-luvulla soittaessaan norjalaisten ECM-levymerkille levyttävien nimien kuten Arild Andersen ja Jan Garbarek kanssa. Wesseltoftin musiikki löysi ystäviä paikallisesta techno ja dance skenestä ja Wesseltoft alkoi entistä enemmän liikkua sulavasti perinteisemmän akustisen pianismin ja elektronisen musiikin välillä.

Saksalais DJ Henrik Schwarzin kanssa tehty duo-levy Wesseltoft Schwarz Duo yhdistää sulavasti elektronisia biittejä akustiseen pianoon.

Nik Bärtsch – MODUL 8_9

Modernin eurooppalaisen minimalistisen jazzin suuriin nimiin kuuluu sveitsiläinen Nik Bärtsch jonka musiikissa hypnoottinen minimalismi ulottuu sävellyksistä myös kappaleiden karun kaavamaisiin MODUL -nimiin ja levyn kansien estetiikkaan. Vuonna 2002 julkaistun soolopianolevyn Hishiryo avausbiisi todistaa, että minimalistikin voi svengata.

Dawn of Midi – Sinope

Elektronisen musiikin minimalistisen estetiikan tuominen jazziin on suurimmaksi osaksi ollut eurooppalainen ilmiö, mutta osataan sitä rapakon toisellakin puolella. We Jazz 2014:n odotetuimpia vieraita on Brooklynistä tuleva Dawn of Midi joka aloitti uransa perinteisempänä free jazz -triona, mutta Dysnomia -levylle löysi uuden minimalistisen teknon innoittaman vaihteen.

Nils Petter Molvaer & Moritz Von Oswald – Future

Norjalaistrumpetisti Nils Petter Molvaer on yksi arvostetuimmista oman instrumentinsa uusien sähköisten efektien tuomien mahdollisuuksien tutkijoista. Viime vuonna hän pisti hynttyyt yhteen saksalaistuottaja Moritz Von Oswaldin kanssa joka on minimal technon suuria nimiä.

Portico Quartet – Coy Carp

Brittiläinen Portico Quartet aloitti akustisempana bändinä jonka soundille oli keskeistä hang -rummun omintakeinen ääni. Bändin soundi muuttui vahvasti elektronisempaan suuntaan kolmannella levyllä hangia soittaneen Nick Mulveyn lähdettyä bändistä singer-songwriter -hommiin. Tältä ajalta näytteenä Coy Carp neljän raidan EP2-julkaisulta joka keräsi yhteen Portico Quartet -levyltä pois jäänyttä materiaalia.

Håkon Kornstad – Oslo

Norjalaissaksofonisti Håkon Kornstad on soittanut mm. yllämainitun Bugge Wesseltoftin bändissä ja on omilla soolosaksofonilevyillään yhdistellyt varsin onnistuneesti minimalistista estetiikkaa ja looppausta ja sähköisiä efektejä vapaasti virtaavaan improvisointiin.

Mammal Hands – Kandaiki

Marraskuussa arvosteluun asti pääsi Gondwana Recordsin viimeisin löytö Mammal Hands jonka musiikissa on hieman melodista modernia minimalismia ja kappaleiden paino on usein enemmän hypnoottisessa kuvioiden toistamisessa kuin perinteisessä sooloilussa.

Phronesis – Urban Control

Odotettuihin We Jazz 2014 -vieraisiin kuuluu Phronesis -trio, jonka alkuvuodesta ilmestynyt Life to Everything -levy on kerännyt laajasti kehuja maailmalla. Phronesis kuuluu ehdottomasti tämän hetken eurooppalaisten pianotriojen eliittiin.

Max Roach – Rumble in the Jungle

Varhaisempaa minimalistista ilmaisua jazzissa edustakoon rumpalilegenda Max Roachin vuonna 1970 perustama lyömäsoitinbändi M’Boom joka tutki erilaisten lyömäsoitinten mahdollisuuksia kiehtovin tavoin.

Jussi Fredriksson – Ylletröja

Pianisti/monitoimijazzmies Jussi Fredrikssonilla on monta rautaa tulessa ja miestä voi kuulla tällä hetkellä todella monissa kokoonpanoissa. We Jazz 2014 avauskonsertissa Fredrikssonia voi kuulla myös soolona. Materiaalista löytynee marraskuussa arvostellun uuden ?-levyn teemoja, mutta otetaan nyt tähän vähän vanhempaa Fredrikssonia – kolmen vuoden takaiselta Tidewaters -levyltä on jäänyt suosikkikappaleeksi mieleen rauhallinen Ylletröja.

NYConnection – Löyly

Viime vuonna We Jazz -festareilla esiintynyt NYConnection julkaisi vuoden varrella levyllisen tuolloin kuultua materiaalia. Tämän bändin lailla suomalais-amerikkalaista yhteistyötä toteuttaa saksofonisti Jussi Kannaste festareilla tänäkin vuonna KANNASTE/RAGHAVAN/WAITS+ -kokoonpanossa basisti Harish Raghavanin ja rumpali Nasheet Waitsin kanssa, jota kuullaan festareilla myös Avishai Cohenin Triveni -triossa.

Nasheet Waits – King Hassan

Nasheet Waitsista puheen ollen tässä yksi näyte hänen johtamansa Equality -bändin musiikista jossa mukana myös saksofonisti Logan Richardson joka saapuu We Jazz -festareille esiintymään Antti Lötjösen ja Teppo Mäkysen kanssa ja pistäytyy herrojen kanssa myös studiossa tulevan Lötjönen/Mäkynen -yhteistyöprojektin äänityksissä.

Joe Henderson – Mode for Joe

Elvin Jones & Richard Davis – Raunchy Rita

Grant Green – Cantaloupe Woman

Cannonball Adderley – Do Do Do (What Now is Next)

Ja lopuksi vielä kova sarja ajattomia klassikkobiisejä etteivät klassikot pääsisi ihan unohtumaan