Oregonin pääkaupunki Portland, jolla on kunnia toimia tänä kesänä Jazzpossun lomakohteena, on Yhdysvaltain johtavia hipster-kaupunkeja – kaupunki tunnetaan pienpanimoista joita on Helsingin kokoisessa kaupungissa yli 70 – enemmän kuin missään muussa maailman kaupungissa, vahvasta pyöräilykulttuurista ja kahvista. Luonnollisesti kaupungista löytyy myös koko joukko levykauppoja.
Tässä ensimmäinen erä katsauksesta kaupungin tarjontaan.
Vinyl Resting Place
Internetin tietojen perusteella kaupungin ykkönen jazzia silmällä pitäen on hieman kauempana keskustasta St Johnsin kaupunginosassa sijaitseva Vinyl Resting Place. Pienen kaupan jazzhylly onkin asiallinen – tarjolla on lähes pelkästään vanhempia painoksia laajalla skaalalla, erityisesti 50-luku kohtuullisesti edustettuna. Vinyylihyllyjen lisäksi kaupasta löytyy lyhyt pätkä CD:itäkin. Jotkut ihan suurimmista nimistä tosin loistavat poissaolollaan – tämän jazzspesialistin vinyylihyllystä löytyi esim. Miles Davisia vain 2 levyä, toinen niistäkin yksi harvoista moderneista reissueista ja Coltranea ei sitäkään vähää.
Harvinaisuuksien keräilijöitä kiinnostanee eniten erittäin hyväkuntoisten 50-luvun 10-tuumaisten osio josta löytyi himottavia kolminumeroisissa hinnoissa liikkuvia lättyjä.
Hintataso yleisesti ottaen kohtuullinen – ihan asiallisia 60- ja 70-lukujen levyjä tarttui hyllystä mukaan 8 dollarin lähtöhinnalla.
Everyday Music
Kaupungin mitäänsanomattomimmat levykaupat löytyvät keskustasta. Everyday Music ketjun keskustan toimipiste on tähän mennessä vierailluista levykaupoista kooltaan isoin ja jaettu kahteen eri liikkeeseen. Jazzhylly on niinikään pisin, mutta tarjonta vastaavasti huonoin – hyllystä löytyy lähes pelkästään nimittäin nykypäivän uudelleenjulkaisuja Amazonia kovemmin hinnoin. Vanhemmat painokset ovat myös sieltä Yhdyvaltain kalutuimmasta päästä.
Kiinnostavin alue on yllättäen nurkassa sijaitseva häpenurkaa jonka genret ovat luokkaa “Bändejä joilla on paljon tukkaa”, “Ostakaa pliis joku Phil Collinsin levy” ja “Jazz for People Who Don’t Really Listen To A Lot Of Jazz” josta Kenny G:n ja kumppaneiden keskeltä löytyy yllättäen Pekka Pohjolan Urban Tango (hinta $3.60) – nou rispekt. 🙁
2nd Avenue Records
Keskustan toinen, pienempi, levykauppa 2nd Avenue Records ei ole jazzin ystävälle sen parempi – hyllytilaa on vähemmän ja tarjonta käytännössä samaa modernia reissue tavaraa kuin Everyday Musicissakin.
Positiivista pöhinää tuntuu sen sijaan löytyvän vinyylisinkkujen ja bändipaitojen alueella joita on esillä merkittävästi paremmin kuin muissa kaupoissa. Katosta roikkuvat paidat tekevät tosin kaupasta jotenkin ahtaamman oloisen kuin se onkaan.
Mississippi Records
Kaupungin pohjoispuolen Mississippi Recordsissa on mukava vanhan ajan levykauppatunnelma – sitä korostaa kahdella vierailulla soinut blues/folk -rootsmusa joka tuntuu olevan puodin vahvaa osaamisaluetta. World music -hyllystä löytyy myös yllättäviä helmiä mm. parikymmentä levyä vanhempaa etiopialaista musiikkia, paljon muutakin kun Mulatu Astatkea.
Jazzhyllyn erikoisuus on laaja otos japanilaisia uudelleenjulkaisuja. Ennen viimeaikojen uutta vinyylibuumia kun amerikkalaisten jazzklassikoiden uudelleenjulkaisut olivat laadultan kyseenalaisia CD-halpiksia joissa usein ei viitsitty edes kansitaidetta olla rumentamatta, monet jazzin ystävät vannoivat japanilaisten julkaisujen nimiin joissa pidettiin vahvasti mukana alkuperäinen meininki ja hommat tehtiin muutenkin rakkaudella. Ei ole muualla reissuilla vielä tullut eteen näin laajaa valikoimaa tätä osastoa. Lähtöhinnat tosin 30 dollarissa että vähän ekstraa saa harvinaisuudesta pulittaa.
Beacon Sound
Portlandin levykaupat tuntuvat jakautuvan kahteen eri luokkaan. Yllä esitellyt edustavat perinteisempää amerikkalaista kulttuuria, vastapainona kaupungissa toimii myös selkeästi eri henkisiä uudempia puoteja joissa sisustus on tyylikkäämpää vähäeleistä putiikkityyliä ja tarjonta persoonallisempaa – ei yritetä tarjota kaikille kaikkea vaan omistajan henkilökohtainen maku näkyy enemmän tarjonnassa.
Tätä osastoa edustaa Mississippi Recordsin lähellä sijaitseva Beacon Sound joka on paitsi levykauppa myös levy-yhtiö. Liike tunnetaan erityisesti hyvästä elektronisen musiikin valikoimasta, mutta tarjontaa löytyy laidasta laitaan – mainittakoon erikoisuuksina mm. laajahko valikoima 1900 luvun klassista ja kattava indie rock -hylly.
Jazzhylly ei ole Beaconin parasta antia, mutta pesee kuitenkin mielenkiintoisuudessaan yllämainitut Vinyl Resting Placea lukuunottamatta. Palvelukin pelaa – mitä vaan levyjä hyllystä voi soitella halutessaan liikkeen asiallisella äänentoistolla muiden asiakkaiden iloksi.
Beacon Soundin perällä toimii myös Fiskin pieni taidegalleria. Tällä kertaa näytteillä oli J.L.Coffinwasherin anarkistista taidetta.
Future Shock
Saman henkistä meininkiä löytyy myös kaupungin itäosan Future Shockista jonka yhteydessä toimii myös pieni taidegalleria. Levyjen lisäksi Future Shockissa on tarjolla mm. skeittilautoja ja lelu/keräilytavaraa.
Levypuolella kaupan vahvin puoli on hip-hop, mutta myös pienehkö jazzkulma yllättää mielenkiintoisuudellaan – enpä muista koskaan nähneeni yhtä monta Anthony Braxtonin LP:tä saman kaupan hyllyssä. Erityisesti mainittakoon myös, että Creed Taylorin 70-luvun CTI ja Kudu labeleille on oma pieni osionsa.
Tähän mennessä reissun vahvin yllättäjä – ei nettitietojen perusteella odottaisi näin asiallista jazzvalikoimaa.
Musique Plastique
Kaupungin levykauppaskenen uusin tulokas löytyy Alberta Streetiltä Mississippi Recordsista itäänpäin. Musique Plastique on kooltaan kaupoista pienin, mutta laatu on korkea ja ainakin Jazzpossun makuun kiinnostavia levyjä löytyi monista genreistä. Jazzosastolla erityisen vahvasti esillä oli ECM Recordsin klassikkojulkaisuja mutta myös vähän diipimpää kamaa kuten mm. Peter Brötzmannia. Ambient/Electronic/Experimental kulma oli myös poikkeuksellisen mehukas.
Tähän mennessä eniten rahaa kului selkeästi täällä – suosittelen ehdottomasti käväisemään.
Lisää Portlandin kuulumisia niin levykaupoista kuin livemusapuolelta tulossa blogiin ensi viikolla, joten stay tuned for part kaksi.