Dalindèon odotettu Slavic Souls on nyt ulkona ja eilee julkkareita juhlittiin Sellosalissa kaksisettisellä jossa kuultiin paitsi uusi levy kokonaisuudessaan myös muutamaa kappaletta lukuunottamatta edellinen menestyslevy Kallio.

Kallio tuntui todelliselta täysosumalta jossa tuolloin jo kymmenen vuotta toiminut yhtye, joka aloitti varsin kansainvälisin soundein 2000-luvun alun nu jazz/bossa -tyylisenä, löysi oman äänensä riemastuttavalla tavalla suomalaisesta musiikkiperimästä rempseästi rytmimusiikin vaikutteita siihen yhdistäen.

Slavic Soulsin etukäteismaistiainen Once Upon a Time in the North herätti pientä pelkoa, että jättääkö bändi jo tämän toimivan konseptin liikaa taakseen, mutta pelko on osoittautunut aiheettomaksi – päinvastoin Slavic Soulsilla eri vaikutteet sitoutuvat yhteen kokonaisuutena vain ja ainoastaan Dalindèolta kuulostaen ja jatkumo Jazz-Emman voittaneelle Kalliolle on selvä. Levyjen materiaali toimii yhdessä erinomaisesti niinkuin eilinen lähes täydelle salille soitettu keikka todisti.

Tärkeässä osassa on bändin johtaja Valtteri Laurell Pöyhösen kitara joka soi vahvasti rautalanka-henkisenä kaikuen. Slavic Soulsin reteät kitaravetoiset menopalat Johnny’s Nightmare ja hieman Agentsin suuntaan kallellaan oleva Hips and Curves toimivat hienosti niin levyllä kuin keikallakin ja samassa hengessä soiva Kallio-levyn Kurvi-Twist oli koko julkkarikeikan kohokohta. Sen verran vahva on rautalangan maku, että tuntuu jo hieman mielenosoitukselliselta, että Laurell Pöyhönen jättää kitaran vibratallan kokonaan käyttämättä – sen verran oppikirjamaisia paikkoja pienellä vinguttamiselle olisi nimittäin.

Myös temaattisesti rautalankamusiikin henki elää Laurell Pöyhösen musiikissa – Dalindèon musiikillinen maailma on rautalangan tapaan ulkomaisista vaikutteista luotu keitos joka kuitenkin tuntuu vahvasti omanlaiseltaan.

Eksoottisempiakin sävyjä on levyllä mukana. Laurell Pöyhösen Etiopian matkasta on saanut innoituksensa Leaving Lalibela, jossa on roppakaupalla ethiojazzista tuttua mystiikkaa. Levyn päättävän Bolero For Miss B.‘n keinuva exotica/surf meininki tuo vahvasti mieleen John Zornin Dreamers-kokoonpanon.

Levyn vahvin uusi mauste on kuitenkin koloratuurisopraano Anna-Kristiina Kaappola jonka vahvaa ääntä kuullaan kahdessa biisissä. Teatraalinen oopperalaulu on sen verran vahva ja muusta linjasta erottuva elementti, että se aluksi hätkähdyttää liiaksikin. Keikalla osuudet hoiti thereminin lailla ujeltavin koskettimin trumpetisti Jose Mäenpää – näin kuultuna kappaleet loksahtivat selkeämmin bändin linjaan.

Menevä rytmi on Dalindèon musiikissa oleellista ja se puoli on hienosti hallussa tälläkin kertaa. Rumpali Jaska Lukkarinen oli keikalla erittäin kovassa vedossa vastaten monista tunnelmaa eniten nostattaneista hetkistä. Lyömäsoittaja Rasmus Pailoksen arsenaali on laajentunut jonkunlaisella sähköisellä käsirummulla josta saatiin paikoin bongorumpujen tueksi vähän erilaisempaa ääntä. Bändin jonkunlaisena straight manina toimii basisti Pekka Lehti jonka varma soitto pitää homman kasassa ilman kikkailua.

Puhaltimissa Mäenpää, saksofonisti Petri “Pope” Puolitaival ja vierailevana tähtenä pasunisti Heikki Tuhkanen pääsevät mukavasti iloittelemaan. Dalindèon musiikki ei ole liian vakavaa ja se heijastuu myös puhallinsooloissa. Puolitaipaleen soitossa on hauskaa reteyttä ja Mäenpään sooloissa puolestaan usein kihelmöivää teatraalisuutta.

Yksi erittäin hyvä puoli Slavic Souls -levyssä on että se ei ole turhan pitkä. Kuten yksi Steve Lacyn ylöskirjaamista Thelonious Monkin ohjeista kuuluu “Always leave them wanting more“. Alle 40 minuuttinen levy hujahtaa ohi hetkessä ja sitten sen haluaakin jo kuunnella uudestaan. Keikalla saatiin enemmän makiaa mahan täydeltä liki kahden täyden levyn pituinen keikka sisälsi suunnilleen kaiken mitä saattoi odottaa – ei huono sekään.

Kallio oli mainio levy jonka aika on osoittanut kestävän erinomaisesti kuuntelua. Slavic Souls on erityisesti levynä ehkä vieläkin parempi, joten tämä musiikki tulee soimaan vielä pitkään.

Uutta levyä myyvät Levykauppa Äx (LP+CD – CD) ja Digelius (LP+CD – CD). Sitä voi kuunnella myös Spotifysta.

• Valtteri Laurell Pöyhönen, kitara
• Jose Mäenpää, trumpetti, koskettimet
• Petri Puolitaival, tenorisaksofoni
• Rasmus Pailos, lyömäsoittimet
• Pekka Lehti, basso
• Jaska Lukkarinen, rummut
• + Heikki Tuhkanen, pasuuna (levy+live)
• + Anna-Kristiina Kaappola, laulu (levy)
• + Olli Haavisto, pedal steel kitara