Black Motor -trion edellisen täyspitkän levyn Yöstä aamun kynnykselle julkaisusta on jo neljä vuotta vierähtänyt ja saksofonisti on vaihtunut Sami Sippolasta edellistä suurta suomalaista jazz-sukupolvea edustavaan Tane Kannistoon, mutta tyylillisesti uusi levy Branches tuntuu jatkavan siitä mihin edellinen jäi. Aggressiivisempi free jazz röhinä on jäänyt taka-alalle ja tunnelma on ilmavampi ja tunnustelevasti etsivämpi – oksat heiluvat vienosti tuulessa.
Levyn kaari alkaa kasvaa leppoisemmista tunnelmista But Not Willingly ja At the Red End of the World -kappaleilla, sitten Decision Jump nostaa kierroksia – Ville Rauhalan basso kävelee hermostuneen oloisesti ja Kanniston saksofonissa on terävämpi ja kireämpi soundi. Ollaan jossakin Ornette Colemanin kartoittamilla mailla.
Tästä eteenpäin levy saavuttaa puolessa välissä huippukohtansa kahdella omilla tavoillaan eniten muista erottuvilla kappaleilla. Levyn ainoa lainakappale, Willie Nelsonin versiona parhaiten tunnettu country-biisi Blue Eyes Crying in the Rain kääntyy Black Motor-tyyliseksi jazziksi hykerryttävän hienosti. Tämän jälkeen tunnelmat siirtyvät lännestä itään – Branches (Citizen Music) -kappaleella Kannisto vaihtaa intialaiseen nadaswaram huiluun tuloksena hieno meditatiivinen kappale jossa Rauhalan basso soi ilmeikkäästi ja Simo Laihosen lyömäsoitinarsenaali luo kiehtovaa tunnelmaa.
Siitä eteenpäin levyn loppusuoralla palataan pohdiskeleviin rubato balladitunnelmiin. Levy häipyy hiljaa pois kuin usvaan katoava soutuvene josta Letting Go (Was Part of the Plan) heittää kuulijalle vielä rosoiset hyvästit.
Black Motor on säilynyt henkilöstönvaihdoksesta huolimatta pitkälti ennallaan – jos ei uusi levy tarjoa mitään kovin uutta näkökulmaa niin vanha tenho on vielä tallella.
Uutta levyä voi ostaa suoraan julkaisija We Jazzilta – saatavilla LP:nä, kasettina ja digitaalisena. Sitä voi myös kuunnella Spotifysta.
https://www.youtube.com/watch?v=VKctqlM2v7w
- Tane Kannisto, saksofonit, nagaswaram
- Ville Rauhala, basso
- Simo Laihonen, rummut