• Jazzrytmejä Prahassa 1 – Lauantai-ilta Reduta-klubilla
• Jazzrytmejä Prahassa 2 – Rento sunnuntai Ungeltissa

Kolmantena iltana klubiksi valikoitui Agharta joka on kuulunut kaupungin oleellisiin jazzklubeihin jo 90-luvun alusta, joskin se on toiminut muutamassa eri paikassa. Nykyään Agharta sijaitsee kätevästi Vanhankaupungin aukiosta etelään muutaman minuutin kävelyn päässä – sunnuntai-iltana katsastettu Ungelt sijaitsee myös lähellä alle 300 metrin kävelyn päässä.

Muiden reissun klubien tapaan myös Miles Davisin klassikkolevyn mukaan nimetty Agharta sijaitsee tyylikkäässä kellaritilassa. Ensin vastaan tulee pieni baari jossa rahastetaan noin 10 euron sisäänpääsy. Tähän mennessä katsastetuista paikoista Agharta erottuu niin lipuissa kuin baarin antimissa edullisemmilla hinnoilla – laadusta kuitenkaan tinkimättä, Agharta osoittautui melko pieneksi, 75 asiakaspaikkaa, mutta mukavaksi klubiksi jonka yhteydessä toimii myös pieni levykauppa.

Josef Vejvoda Trio

Illan bändi oli arvostetun hieman päälle 70-vuotiaan rumpali Josef Vejvodan trio, jossa soittivat lisäksi parikymmentä vuotta nuoremmat pianisti Kryštof Marek ja basisti Ondřej Štajnochr. Trio on soittanut yhdessä jo parikymmentä vuotta joka kuului taitavana yhteispelinä. Levytyksiä on takana kuusi – ensimmäinen niistä jazz standardeja amerikkalaistrumpetisti Benny Baileyn kanssa, sen jälkeen omia sävellyksiä joita kuultiin myös maanantain keikalla.

Muiden klubien tavoin myös Aghartassa illan keikka koostuu kolmesta vajaan tunnin setistä lyhyin juomatauoin. Muuten tämän bändin kanssa tunnelma olikin sitten hieman erilainen verrattuna edellisten iltojen viihteellisempään tarjontaan. Vejvoda ei ollut reteä showmies vaan lempeän karismaattinen herrasmies. Ensimmäinen spiikki paljasti että joidenkin kymmenien henkien yleisöstä ei tsekkiä ymmärtäviä löytynyt, loput spiikit menivätkin sujuvasti siis englanniksi. Nyansseja ja dynamiikkaa oli myös bändin musiikissa – Vejvoda itse ehkä parhaiten tätä toi esille soittaen monin eri sudein ja kapuloin välillä höyhenen kevyesti ja huippukohdissa hurjasti paukuttaen.

Melodisesta musiikista tulivat paikoin mieleen jotkut modernin pianon suurnimet, yksi kappale oli vahvasti Bill Evansin tyyliin, toinen taas Chick Corean latin jazzahtavaan tuotantoon kallellaan, mutta musiikillisia vaikutteita oli mukana monesta lähteestä. Erittäin mainiota modernia eurooppalaista tyyliä joka varmasti vetoaisi suomalaisiinkin yleisöihin. Vahvat esitykset tekivät myös Marek pianossa ja Štajnochr bassossa –  taisi joka settiin lähteä ainakin yksi tyylitajuinen bassosoolo.

Mikäs siinä oli jazzista nauttiessa – kaikki elementit olivat tasapainossa ja laaja tyylien paletti takasi että puolille öin Aghartassa viihtyi loistavasti – musiikilliselta anniltaan tämän reissun paras keikka tähän mennessä, näitä poikia kannattaa ihan tarkoituksella lähteä kuulemaan jos mahdollisuus tulee.

• Josef Vejvoda – rummut
• Kryštof Marek – piano
• Ondřej Štajnochr – basso