Saksofonisti Chris Potter on muusikoiden muusikko ja saksofonistien saksofonisti joka on tällä vuosituhannella noussut kiistatta arvostetuimpien saksofonistien kapeimpaan kärkeen. Potteria on usein kiitetty siitä että musiikin tyylistä riippumatta hän on pitänyt jazzin bop-perinteen lippua korkealla omassa saksofonin soitossaan.
Modernia fuusiota Potter teki viime vuosikymmenellä Underground-bändinsä kanssa ja nyt vähän samoilla apajilla on uusi Circuits -levy jonka myötä Potter vaihtaa myös levy-yhtiötä saksalaisesta 50-vuotisia juhlivasta ECM:stä suomalaisille Verneri Pohjolan ja Aki Rissasen julkaisijana tutulle Edition Recordsille. Mutta ehkä suorat yhteydet vanhaan jäävät Potterin omaan soittoon ja sähköisiin soundeihin – meininki on nimittäin ajan hengessä muuttunut sähkökitarapitoisesta kosketinsoittimien kyllästämäksi ja elektronisen musiikin tyyleihinkin kurkottavaksi.
Levy alkaa Invocation -raidalla joka ainakin kuulostaa monen puhaltimen soittamalta alkusoitolta. Kaunis ja juhlava alku levylle, mutta ehkä myös varoitus puristeille siitä, että jälkiäänitykset ja samplet kuuluvat kokoonpanoon arsenaaliin siinä missä live-soittokin. Invocation jää irralliseksi aloitukseksi, sillä tunnelma nopeasti vaihtuu etukäteen digisinglenä julkaistulla Hold Itillä vahvasti groove-vetoiseksi.
Musiikki on menevää ja äänimaailma elektronissävytteinen, mutta se jazzin hengen pitäminen mukana josta Potter tunnetaan onnistuu nytkin, saksofonisooloilu on teknisesti taitavaa ja myös musikaalista. Potterin ohella myös rumpali Eric Harland onnistuu soittamaan teknisesti hallitusti niin että kovassakin meiningissä säilyy tietty täsmällisyys. Ratkaisut tuntuvat harkituilta, mutta musiikissa ei ole sellaista hengetöntä kelmun makua joka monta teknisesti taitavaa modernia fuusioyhtyettä vaivaa.
Maailmanmusiikkiakin makustellaan muutamaan otteeseen – kolmosraita The Nerve alkaa lähi-idän tunnelmissa ja nelosraidalla Koutomé haetaan mausteet Afrikasta. Musiikillinen tutkimusmatkailu jää ehkä kuitenkin yhdeksänraitaisella ensimmäisen puoliskon jutuksi – hieman harmillisesti, sillä noin tunnin pituinen levy ei aivan jaksa pitää otteessaan koko kestoa vaikka selkeästi rytmityksessä on laitettu kovempaa menoa loppuun – erityisesti viimeinen raita Pressed for Time on vauhdikasta tavaraa jossa soppa alkaa kiehua niin makoisasti että yllä kehutusta täsmällisestä soitosta olisi jo ehkä toivonut vähän luovuttavankin.
Kokonaisuutena Circuits on kuitenkin ehkä oman tyylinsä parasta antia tänä vuonna – nykyajan tyylien porteilla kolkuttelevaa herkuttelua jossa teknisesti taitava jazz-soitto palvelee musiikkia – nautittava levy!
Uutta levyä voi tilata CD:nä tai tupla-LP:nä Bandcampin kautta.
- Chris Potter – saksofonit, huilu, kitara, koskettimet, sampleri, lyömäsoittimet
- James Francies – koskettimet
- Eric Harland – rummut
- +Linley Marthe – sähköbasso