Niin se vaan on aika rientänyt koronan kanssa. Nyt käynnissä oleva Aki Rissanen Trion Suomen kiertue joka eilen pysähtyi Helsingissä Koko Jazz Clubilla on todellakin alunperin vuonna 2019 julkaistun Art in Motion –levyn jo kahteen kertaan siitynyt julkaisukiertue. Välissä on ehtinyt ilmestymään viime vuonna soololevy Divided Horizon ja keikalla saatiin onneksi sitäkin – tarjolla oli nimittäin kaksi settinen keikka joka alkoi puolituntisella soolo-osuudella ja jatkui lyhyen tauon jälkeen reilun tunnin triosetillä.
Keikan alun soolo-osuudessa kuultiin akustiselle pianolle soveltuvia kappaleita Divided Horizonilta. Levyllehän antaa oman mielenkiintoisen säväyksensä uniikki Omniwerk -soitin ja hieman elektroniikkaakin on. Setissä kuultiin My Finnish Heart, Vallons, Stream Lines ja Lontoossa pidettyyn Tove Jansson -näyttelyyn sävelletty “muumimusiikki” Bonfire Ballet. Aivan täyttä levytetyn materiaalin iskua ei pelkällä akustisella pianolla saavutettu, mutta Rissanen on ehdottomasti Suomen parhaita soolopianisteja ja laajasta kirjosta vaikutteita barokista elektroniseen musiikkiin kudottu musiikki oli hienoa kuultavaa. Erityisen mielenkiintoinen tulkinta oli My Finnish Heart jonka Rissanen kertoi spiikissä olevan kunnianosoitus Chick Corealle ja perustuvan Jarmo Savolaisen melodianpätkään – olin toki tunnistanut nimen viittauksen Corean My Spanish Heartiin, mutta nyt livenä Corean pianonsoiton vaikutus kuului aivan eri tavalla selvästi Rissasen soitossa.
Jarmo Savolaisen henki oli läsnä myös triosetissä – se nimittäin aloitettiin Savolaisen sävellyksellä John’s Sons joka esitteli heti trion skaalaa sen täydessä laajuudessa alun vapaasta tunnelmoinnista hypnoottisen rytmikkääseen teeman tulkintaan ja sooloiluun jossa pitemmän päälle rytmiikka avautui hienosti ja Teppo Mäkynen ja Antti Lötjönen pääsivät kunnolla vauhtiin.
Tämän jälkeen kuultiin suurin osa Art in Motion -levyn kappaleista. Levyn kohokohta on itselleni ollut sen avausraita Aeropeans joka esittelee trion vahvuudet kompaktissa paketissa – elektronishenkiseen minimalistiseen teemaan tulvivat yhtäkkiä Bach-maiset klassisen musiikin vaikutteet ja jänniteitä luodaan ja puretaan ketterästi. Sen lisäksi kuultiin 1600-luvun madrigaali Moro lasso al mio duolo, Mäkysen sävellys Facts and Fiction, Love Song, Seemingly Radical ja Alava maa.
Mielestäni tällä triolla on kaikista viime vuosien suomalaisista jazzkokoonpanoista kaikista parhaat elementit kasassa kansainväliseenkin menestykseen. Laajan aikaskaalan ja tyylien vaikutteet joiden kautta trio sopii sekä Esbjörn Svenssonin jälkeiseen moderniin postminimalistiseen pianotriomuottiin, mutta on myös vaikutteiltaan selvästi omaperäinen, Rissanen itse on parhaimmillaan mestarillinen jännitteiden rakentaja ja erityisesti livenä Lötjönen ja Mäkynen voivat lähteä mukaansatempaavaan grooveen. Kaikkia vahvuuksia kuultiin tälläkin keikalla, vaikka Suomessa trioa ei olekaan kiertueella nähty niin esiintymismahdollisuuksia on ollut ulkomailla eikä trio ole päässyt ruostumaan.
Uskoisin ja toivoisin kuitenkin vielä että trio jatkaisi kehittymistä erityisesti liveseteissä. Nyt trio punoo parhaimmillaan hienoja kaaria yksittäisiin sävellyksiin, mutta setin mittaisen kaaren rakentamissa olisi vielä mahdollisuuksia vaikka mihin.
Trion Suomen kiertue on puolessa välissä, tässä tulevat paikkakunnat:
- 23.03. Savonlinna, Savonlinnan Kulttuurikellari
- 24.03. Oulu, Oulun Musiikkijuhlat – Oulu Music Festival, Teatteri Rio
- 25.03. Kajaani, Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskus
- 26.03. Joensuu, Joensuun konservatorio
- Aki Rissanen – piano
- Antti Lötjönen – basso
- Teppo Mäkynen – rummut
Aki Rissanen Trio Koko Jazz Clubilla 22.3.2022