Kuulin tallinnalaisen kitaristi Jaak Sooäärin musiikkia ensin erittäin vapaissa konteksteissa – olisikohan ensi kosketus ollut Mikko Innasen ja Han Benninkin kanssa TUM Recordsille tehty Spring Odyssey, mutta hänen ilmaisunsa kirjo on laaja ja diskografiasta löytyy paljon lempeitäkin säveliä.
Melodisempaa ja harmonisempaa päätä edustaa trio Ara Yaralyanin ja Markku Ounaskarin kanssa joka on juuri julkaisemassa kolmannen levynsä Zula. Armenialaistaustainen basisti Yaralan on ehkä suomalaisille kaikista tutuin Kari Ikosen trion basistia – Ounaskari rummuissa siinäkin.
Levyn avaa etukäteen singlenä julkaistu levollisen melankolinen Zula. Sooäärin kaunis sointumelodia ja Ounaskarin pehmeä lyömäsoitintyöskentely rakentavat mitä parhaimman ympäristön Yaralanin bassosoololle. Muistan Yaralanin Ikosen triosta hyvänä solistina ja hänen melodiset ja vahvat soolonsa ovat tällä levyllä tärkeässä osassa.
Kakkosraita Always Alive on tunnelmaltaan rosoisempi, hieman särjetty kitarasoundi ja Ounaskarin vapautunut rumpufiilistely tempaavat mukaansa. Vähän konstikas viisijakoinen rytmi menee kuin vettä vaan, kappaleessa on hieman balkanin niemimaan tunnelmaakin rytmin kautta.
Kaksi ensimmäistä raitaa luovat lähtökohdat lopulle. Kaikki kolme soittajaa tuovat paljon levylle, kitaratrio ei jää kaipaamaan lisäsolisteja. Yaralyanin soolokyvyt pääsevät erityisen hienosti esiim armenialaisessa kansanlaulussa Tsakhik em khakhel Sooäär, Yaralyan ja Ounaskari saavat konstikkaatkin rytmit kuulostamaan luontevilta -ainakin kuulostaa helpolta kun sen osaa!
- Jaak Sooäär – kitara
- Ara Yaralyan – basso
- Markku Ounaskari – rummut