We Jazzin Odysseus-festivaali Lonnan saarella on tänä vuonna entistäkin laajempi. Lonnan tilojen haastavuus festivaalille edellisinä vuosina on ollut että sisällä makasiineissa olevat pienet lavat eivät yhteensä ota mukavasti yhtä paljon yleisöä kuin ulkona sijaitseva Terassilava ja tähän helpotusta tuo Keltaisen talon vieressä sijaitseva Hanhilava. Ohjelmisto vuorottelee yhden suuremman lavan ja kolmen pienemmän lavan välillä joissa pääpaino on kokeellisella musiikilla, avant-gardella ja muulla marginaalitoiminnalla.

Elatu Nessa

´Festivaali otti pehmeän laskun alkuun joka oli varmasti oikea valinta, että festarikansa saatiin lautoilla Lonnaan ennen päälavan alkua. Iltapäivän ensimmäisen setin Haukimakasiinissa soitti Elatu Nessa. Kiireetön musiikki elektroniikasta, pelkistetystä kitaran soitosta ja ajoittaisesta sanattomasta laulusta. Siinä ainekset pieneen rauhoittumistuokioon.

• Elatu Nessa – kitara, elektroniikka

Antti Lötjönen Quintet East

Alkuvuodesta We Jazzilla Circus/Citadel levyn julkaissut Antti Lötjönen Quintet East on päässyt esittämään levyn materiaalia mukavasti keikoilla ja festareilla. Ehkä jonkinlaista varmuutta on tullut otteisiin lisää. Lötjösen musiikki ei ole aivan helpointa kuunneltavaa, Quintet East vierailee hieman eri tyyleissä ja ilmaisulle jätetään vapausasteita, mutta nyt materiaalin tultua tutummaksi tarjoaa livesetti mainiota aurinkoisen iltapäivän luovan musiikin viihdettä. Vielä aurinkoisessa Lonnassa Quintet East kuulosti vahvalta.

• Antti Lötjönen – basso, vuvuzela
• Mikko Innanen – saksofonit
• Jussi Kannaste – saksofoni
• Verneri Pohjola – trumpetti
• Joonas Riippa – rummut

Pauli Lyytinen

Saksofonisti Pauli Lyytinen on julkaisemassa We Jazzilla uutta musiikkia syksyllä. Nyt Haukimakasiinissa tarjoutui tilaisuus kuulla uutta Lehto, Korpi soolomateriaalia livenä. Lyytisen elektroniikalla vahvistettu soolomateriaali oli jo suhteellisen kypsää viime vuosikymmenen Machinery projektissa jossa tärkeässä roolissa olivat laajennetut soittotekniikat, nyt saksofonin soitto on perinteisempää ja elektroniikan käyttö hienostuneempaa. En kuullut aivan koko settiä mutta kuulemissani osioissa elektroniikka täydensi mukavasti tenorisaksofonia ja sopranosaksofonilla Lyytisen soitto oli hurmaavan ilmeikästä. Tulevalta levyltä voi odottaa paljon.

• Pauli Lyytinen – saksofonit, elektroniikka

Tilo Weber Tesserae

Lötjösen kvintetin tavoin Terassilavan toinen bändi Tilo Weber Tesserae edustaa tämän vuoden alkupuolen We Jazz -julkaisuja. Rumpali Weberin, kosketinsoittaja Elias Stemesederin ja basisti Petter Eldhin muodostaman trion musiikissa on eksentrisyyttä – se on nimittäin pohjimmiltaan cembalo-trio. Levyn ja Odysseus-keikankin parasta antia on tämä jazzissa ja improvisoidussa musiikissa harvinainen instrumentaatio joka antaa bändille hyvin omaperäisen “avant-garde barokkijazz” -fiiliksen. Hieman hento cembalo saa vahvan selkärangan Weberin ja Eldhin vahvoista rytmeistä.

Weberin musiikki on varsin monimutkaista. Paikoin tuntuu että eksentrisiä tekijöitä on trion musiikissa vähän liikaakin, aletaan jo melkein lähestyä Kummelin Musacorneria – poikkeuksellista instrumentaatiota voisi makustella vähemmänkin kimurantilla materiaalilla.

• Tilo Weber – rummut
• Elias Stemeseder – cembalo, koskettimet, syntetisaattori
• Petter Eldh – basso

Ho Chi Moon

Keltaisen talon edessä sijaitselvalla Hanhilavalla esiintyi seuraavaksi Sami Pekkolan, Ilkka Vekan ja Erno Taipaleen muodostama Ho Chi Moon -trio. Trion viime joulukuussa pienenä LP-painoksena julkaistu levy jota ei löydy suoratoistoista on varmasti jäänyt harvojen herkuksi, mutta eipä tuo menoa haittaa. Perusmuodossaan saksofoni-sähköbasso-rummut kokoonpanolla tykittelevä Ho Chi Moon oli nimittäin livenä erittäin vetävää ja vahvaa freetä. Tarpeeksi villiä ollakseen aina mielenkiintoista, muttei kuitenkaan turhan aggressiivista tai raastavaa tai junnaavaa – musiikki virtasi hyvin. Tunnelmallista vaihtelua saatiin välijaksolla jossa Pekkola keskittyi operoimaan tasaista dronea tuottavia Shruti-laatikoita, Vekka soitteli kellopeliä ja Taipale vaihtoi huiluun.

Myös Hanhilava osoittautui mainioksi ympäristöksi. Talon pihan setistä tuli pienen ja intiimin kyläfestivaalin tunnelma. Päivän paras setti näkemistäni.

• Sami Pekkola – saksofoni, Shruti-laatikko
• Ilkka Vekka – basso, kellopeli
• Erno Taipale – rummut, huilu

Joose Keskitalo & The Mystic Revelation of Teppo Repo

Päälavan viimeinen esiintyjä perjantaina oli Joose Keskitalo & The Mystic Revelation of Teppo Repo.

Singer-songwriter Keskitalon ja shamanistisen retromodernin folk pumpun yhteenliitos ei ole aivan ilmeinen, mutta kuitenkin se toimii. Musiikillisesti elementit loksahtavat yllättävän hyvin yhteen ja livenä bändi saa aikaan yllätävänkin kovan grooven. Erityisesti Keskitalon vaihtaessa sähkökitaraan vanhempaan Haudan lepoon -biisiin päästiin hyvin vauhtiin. Mainiota Helmi Levyt universumin eri galaksien kohtaamista.

• Joose Keskitalo – laulu, kitara, huuliharppu
• Otto Eskelinen – huilu, saksofoni, koskettimet, laulu
• Eero Tikkanen – basso, laulu
• Arwi Lind – rummut, lyömäsoittimet, laulu