Norjassa opiskelleen ja nyt Yhdysvalloissa vaikuttavan pianisti Anni Kiviniemen trioalbumin Eir avaavat basisti Eero Tikkanen ja rumpali Hans Hulbækmo niin tanakasti valssaten, että luvassa voisi olla vaikka tiukkaa free-vääntöä, mutta Kiviniemi ohjaa avausraidan Tio Dropar melodisemmille poluille ja hieman saadaan hieman arabialaisen musiikkikulttuurinkin vivahteita jotka tuovat mieleen Kari Ikosen monipuolisen pianomusiikin.

Levyn edetessä monipuolinen seikkailumieli korostuu, Kiviniemen musiikki on yleisilmeeltään melodista, mutta mielenkiintoisesti erilaisista vaikutteista ammentavaa ja Arguablyn kelluvassa soolossa vapaan improvisoinninkin henkistä. Päällimmäiseksi vertailukohdaksi koko levylle mieleen nousee Keith Jarrettin 70-luvun musiikki.

Tyylillinen monipuolisuus jää kuitenkin ehkä myös Eirin heikkoudeksi, sillä levy jää ehjän kokonaisuuden sijaan mieleen silloin tällöin omaa korvaa miellyttävistä yksittäisistä hetkistä. Debyyttilevynä Eir jaa kuitenkin hyvinkin positiivisen puolelle, Kiviniemi osoittaa levyllä monipuolisuutta soittajana ja säveltäjänä ja ennakkoluulotonta asennetta.

• Anni Kiviniemi – piano
• Eero Tikkanen – basso
• Hans Hulbækmo – rummut