Kuljić – Gratkowski – Kaufmann

Keskiviikon avauspäivän iltaan festivaalin taiteellisena johtajana tänä vuonna aloittava Kalle Kalima oli valinnut kaksi omassa pitkäaikaisessa tukikohdassaan Berliinissä vaikuttavaa kokoonpanoa. Ensimmäisenä lavalle nousi näistä intiimimpi – laulaja Jelena Kuljićin, puhaltaja Frank Gratkowskin ja Achim Kaufmannin trio jonka ohjelmisto koostui Duke Ellingtonin ja Ellingtonin orkesterille paljon säveltäneen Billy Strayhornin musiikista.

Trio suhtautui klassikoihin tyylikkäästi. Olen kuullut Kuljićia aiemmin Kaliman KUU!n laulajana ja Gratkowskia aikoinaan Pascal Niggenkemper Vision 7:n kanssa Pori Jazzin viimeisinä Ultra Music Nights -vuosina ja näiltä pohjilta olisi voinut odottaa avant-gardempaakin uudelleenjärjestelyä ja tulkintaa, mutta melodioihin otettiin kunnioittavan perinteinen ote ja Kuljićin laulu oli hänen skaalansa perinteisemmästä päästä.

Vapaampaakin otetta kuitenkin miellyttävästi saatiin. Trio siirtyi kappaleesta toiseen abstraktimpien väliosien kautta joissa joskus tulevan kappaleen teema välähti vain hetken Gratkowskin ja Kaufmannin kudelmissa. Gratkowskin arsenaaliin kuuluivat alttosaksofoni, bassoklarinetti ja klarinetti – erityisesti klarineteilla soitossa oli persoonallista sävyä. Nämä luovemmat musiikilliset siirtymät nostivat setin keskiverto Ellington-laulannan yläpuolelle.

Setin kappaleista jäi mieleen miete, että kyllä suurissa klassikoissa on voimaa. Setin ehdottomasti vahvin jakso tuli jälkimmäisellä puoliskolla kun peräkkäin saatiin setin jazzstandardeista ehkä suurimmat Mood Indigo, In a Sentimental Mood ja Lush Life.

Tämän vuoden Savoy JAZZFestin ohjelmistoon mahtuu kaksi eri kunnianosoitusta Duke Ellingtonille jota pidetään laajasti jazzin historian suurimpana säveltäjänä. Perjantaina aiheeseen tarttuu nimittäin myös Jason Moran UMOn ja Nina Myan kanssa.

• Jelena Kuljić – laulu
• Frank Gratkowski – alttosaksofoni, bassoklarinetti, klarinetti
• Achim Kaufmann – piano

Sera Kalo’s eX.II

Toistakin kokoonpanoa vetää Berliinissä vaikuttava laulaja. Sera Kalon eX.II oli kuitenkin hieman eri maata kuin illan ensimmäinen setti.

Kaliman alkuspiikin mukaan yleisesti enemmän neo-soul laulajana tunnettu Kalo on juuri levyn julkaiseen eX.II -yhtyeen kanssa lähtenyt tekemään omaa näkemystään jazzista jota hän kuvasi vapautena tehdä mitä haluaa. Painopiste ilmaisussa oli poliittisessa spoken wordissa, mutta soulimpaakin groovea saatiin parissa biisissä.

Tässä ajassa julistavampaan spoken wordiin lähtemisestä ei voi pahemmin kritisoida ja sillä rintamalla Kalo suoriutui aivan kelvosti Sarah Webster Fabion mieleen tuoneella lausunnalla, mutta vahva soul-laulupuoli tuntui kyllä omassa sarjassaan vahvemmalta suoritukselta ja sitä olisi mielellään kuullut ainakin itselleni uudelta tuttavuudelta enemmänkin. Setin kappaleista kaikista kauimpana yleisestä linjasta groovailun maailmoissa fiilistelevä Again and Again jonka valitsin viime kuun soittolistalle näytteeksi iski parhaiten livenäkin.

Bändissä kuultiin saksofonisti Marius Maxia joka toi soittoonsa lisäväriä elektroniikalla, basisti Sofia Eftychidouta ja rumpali Lukas Akintayaa. Vaikka aivan perinteisimmästä päästä jazzia musiikki ei ollut niin bändi toi kyllä riittävästi jazzhenkeä että jazzprojektista voidaan perustellusti puhua ja kaikille löytyi tilaa soolohetkiinkin.

• Sera Kalo – laulu, sähköbasso
• Marius Max – saksofoni, elektroniikka
• Sofia Eftychidou – basso
• Lukas Akintaya (Adeolu) – rummut