Stefano Bollani – Joy in Spite of Everything


bollaniItalialaispianisti Stefano Bollani vieraili Helsingissä viime vuonna Iiro Rantalan Kansi Auki -pianojazzfestivaaleilla soolona ja duettona Iiron kanssa. Viime vuonna syntyi myös studiossa nyt julkaistu uusi levy Joy in Spite of Everything, jossa kymmenisen vuotta sitten syntynyt trio tanskalaisten Jesper Bodilsenin, basso, ja Morten Lundin, rummut, vahvistuu kahdella soittajalla Atlanttin toiselta puolen kun mukaan liittyvät saksofonisti Mark Turner ja kitaristi Bill Frisell, joka tullaan oman keikkakalenterinsa mukaan tänä vuonna näkemään oman bändinsä kanssa Tampere Jazz Happeningissa (joka virallisesti julistaa ohjelmansa huomenna 10.9.).

Ihastuin tähän levyyn heti ykkösbiisistä Easy Healingjonka todella miellyttävästi keinuva calypso-rytmi vie mukanaan. Erityisesti ilahdutti vanhana Bill Frisell -fanina kuulla Frisellin olevan tällä levyllä erinomaisessa vedossa – parhaita 2000-luvun Frisell-levytyksiä mielestäni ja ehdottomasti suositeltava kaikille Frisellin ystäville vaikkei kaikissa biiseissä kitaraa kuullakaan.

Kakkosbiisi No Pope No Partyn etäisesti Thelonious Monkin mieleen tuova katkonaisuus antaa hetkeksi luulla, että tulossa oisi ehkä haastavampaakin kuunneltavaa, mutta toisin käy – levyssä säilyy kautta linjan kepeys ja jos ei aina nimessä mainittu ilo niin ainakin hellyys ja kauneus. Joy in Spite of Everything on erinomaisen miellyttävää kuuntelujazzia, mutta ei kuitenkaan mitään höttöä.

Kvintettiä käytetään säästeliäästi – Turner ja Frisell saavat molemmat huilia useamman kappaleen ja silloinkin kun koko kvintetti on biisissä mukana niin kokonaissoundi on ilmava ja kaikille soittimille löytyy tilaa hengittää.

Levy puhkeaa täyteen kukkaansa loppusuoralla – kolme viimeistä biisiä, kaunis balladi Ismene, väkevällä hiljaisella liekillä palava Tales from the Time Loop ja leikkisä lopetus Joy in Spite of Everything, jonka riemukas pianon kimalaisenlento tuo mieleen Iiro Rantalan viimeisimmät levyt, muodostavat yhden tämän vuoden nautinnollisimmista 20 minuuttisista uusista jazz-levyistä.

Olen useasti kritisoinut uusia levyjä liiallisesta pituudesta. Joy in Spite of Everything ei tunnu ollenkaan pitkältä vaikka kestoa on yli 75 minuuttia, se on melkoinen saavutus.

Levystä voi kuunnella ECM -levy-yhtiön sivuilla näytteen ja ostaa Suomessa Naxoksen verkkokaupasta.

  • Mark Turner, tenorisaksofoni
  • Bill Frisell, kitara
  • Stefano Bollani, piano
  • Jesper Bodilsen, basso
  • Morten Lund, rummut

Leave a Reply