Tänä vuonna panostin uusien levyjen aktiiviseen kuunteluun ja vuoden 2018 jazzjulkaisuja tuli kuunneltua ainakin 250 levyn verran joten pulaa uudesta musiikista ei ole – pikemminkin haaste nostaa vain 5 levyä muiden yläpuolelle jättää tunteen että varmasti huomion arvoisia levyjä jää mainitsematta.  Toisaalta tästä joukosta vahvimmin mieleen jääneet näin vuoden päättyessä ovat ainakin selvinneet kovasta seulasta.

5. Kristjan Randalu – Absence

Virolaislähtöinen pianisti Kristjan Randalu tarjoilee Absence -levyllä tyylipuhtaan siivun kuulasta pohjoiseurooppalaista ECM-tunnelmointia kitaristi Ben Monderin ja rumpali Markku Ounaskarin kanssa. Impressionistiset äänimaailmat vetoavat ja sähkökitaran tyylikäs käyttö tuo hyvän lisän trion palettiin.

Manfred Eicherin johtama ECM oli tänäkin vuonna yksi keskeisiä uuden jazzin julkaisijoita noin kolmellakymmenellä uudella levyllä – klassikkolabeli viettää ensi vuonna 50-vuotisjuhlia.

4. Christian McBride – Christian McBride’s New Jawn

En ole odottanut kovin paljoa basisti Christian McBriden levytyksiltä – hänen trionsa levyt ovat olleet mukiinmenevää mutta kovin turvallista perus mainstreamjazzia (joskin silläkin on maailmassa vielä paikkansa). Olikin yllätys, että uusi New Jawn -kvartetti soittaa melko seikkailullista musiikkia – perinnetietoista toki sekin, pianoton saksofoni-trumpetti-basso-rummut nelikko on vahvasti Ornette Colemanin akustisten bändien jalanjäljillä. Loppuvuoden suurin positiivinen yllättäjä on tässä.

3. Slow is the New Fast – Slow

Pohjoismaista jazzia parhaimmillaan tänä vuonna edusti norjalainen Slow is the New Fast jonka levy Slow oli yksi oman vuoden kuunnelluimpia. Vaikutteita löytyy niin kansanmusiikista kuin modernista klassisestakin ja ilmaisussa yhdistyvät melodisuus ja paikoin hyvinkin abstrakti soitto.

2. Sons of Kemet – Your Queen is a Reptile

Uuden brittiläisen jazzin nousu näkyi vuonna 2018 lukuisina uusina julkaisuina – Lontoon seudulta tuntui tulevan uusia julkaisuja lähes jatkuvalla syötöllä. Saksofonisti Shabaka Hutchingsin johtaman Sons of Kemetin uusi levy Your Queen is a Reptile oli tässä joukossa ikoninen – se on rohkeaa ja kuvia kumartamatonta musiikkia, avoimen poliittista brittiläisen monarkian ja luokkayhteiskunnan kritiikissään. Rohkea on bändin instrumentaatiokin – tenorisaksofoni, tuuba ja kaksi rumpalia.

Karibialaisten soca-rytmien inspiroima tyyli tekee Sons of Kemetin musiikista tietyllä tavalla yksitoikkoista, mutta toistossa on myös voimaa ja määrätietoisesti saman linjan toistaminen on tehnyt bändin soundista jo ikonisen ja helposti tunnistettavan.

1. Joshua Redman – Still Dreaming

Saksofonisti Joshua Redman ei ole minulle ikinä tuntunut isänsä Dewey Redmanin pojalta vaikka tenorisaksofonisteja molemmat – sen verran eri suuntaan tyylillisesti on poika lähtenyt kun free jazziin ja avant-gardeen kallellaan ollut isänsä.

Vaikka siihen Still Dreaming -levyn nimikin viittaa niin en ollut ensimmäistä kertaa levyä kuunnellessani tietoinen että levy on tribuutti Old and New Dreams -yhtyeelle joka 70- ja 80-luvuilla puolestaan piti yllä Ornette Colemanin 50- ja 60-luvun akustisten bändien tyyliä Ornetten itsensä vaihdettua jyrkästi suuntaa sähköiseen free funkkiin, soittajina silloin Ornetten entisiä soittokumppaneita – trumpetissa Don Cherry, bassossa Charlie Haden, rummuissa Ed Blackwell ja Ornetten paikalla siis Dewey Redman.

Nyt bändissä tämän ajan huippuja – trumpetissa Ron Miles, bassossa Scott Colley ja rummuissa Brian Blade. Eivät ehkä kukaan Ornette-henkisen musiikin erikoismiehiä, mutta ehkä siksi tämä levy onnistuukin niin hyvin. Siinä on esikuviensa villiyttä ja vapautta, mutta myös vahvaa draivia ja mukaansatempaavuutta joka tekee siitä yllättävän helppoa kuunneltavaa – levy tekee monimutkaisesta yksinkertaisen tuntuista taitavasti ja edustaa sukupolvien rajojen yli kurottavaa jazzia parhaimmillaan.

Joshua Redman on tulossa Suomeen huhtikuussa April Jazzeille Espooseen – liput myynnissä nyt 27.4. konserttiin jossa Redmanin trion kanssa esiintyy Valtteri Laurell Nonet feat. Antti Sarpila.  

Näitä vuoden parhaita levyjä voit kuunnella myös Spotify-soittolistalta.