Sibelius-Akatemian jazzmusiikin ainejärjestö järjestää kolmen vuoden välein opettajilleen leirin, jossa kolmen päivän opettajakunta ammentaa uusia ajatuksia ja ideoita kansainvälisiltä vierailta. Leiri päättyy yhteiskonserttiin ja tämän vuoden leirin tuloksia saatiin kuulla eilen Koko Jazz Clubilla kolmen ensemblen johtajina tämän vuoden vieraat – kitaristi Mike Moreno, rumpali John Hollenbeck ja pianisti Ethan Iverson.
Ensimmäisenä kolmipäiväisen Kallio-Kuninkalassa järjestetyn leirin antimia nousi Kokon lavalle esittelemään useita levyjä muusikoiden arvostamalla Criss Cross -levymerkillä julkaissut kitaristi Mike Moreno jonka ensembleen kuuluivat konsertin juontajanakin toiminut saksofonisti Jussi Kannaste, laulaja Mirja Mäkelä, pianisti Riitta Paakki, urkuri Mikko Helevä ja rumpali Jussi Lehtonen.
Ensimmäisen vajaan tunnin ohjelmisto Morenon omista modernin melodisista sävellyksistä jazz standardeihin ja brasilialaiseen musiikkiin – Lo Borgesin Clube De Esquina no. 1 antoi Mäkelälle tilaisuuden laulaa myös portugaliksi.
Ensimmäinen setti kärsi hieman monien harmoniasoittimien (kitara, piano, Hammond) huonosta balanssista, erityisesti kosketinsoittajat erottuivat massasta heikosti, mutta musiikki oli silti hyvin nautittavaa, mieleen jääneinä kohokohtina Morenon sujuva soitto hänen omissa sävellyksissään, Lehtosen väkevä rumputyöskentely ja poikkeuksellinen versio Stella by Starlightista joka haki innoituksensa sävellyksen alkuperästä 40-luvun kauhuelokuvamusiikkina. Mielenkiintoista oli myös kuulla Kannastetta soittamassa vaihteeksi muutaman kappaleen ajan sopraanosaksofonia.
- Mike Moreno – kitara
- Mirja Mäkelä – laulu
- Jussi Kannaste – saksofonit
- Riitta Paakki – piano
- Mikko Helevä – Hammond
- Jussi Lehtonen – rummut
Toisen setin johtajavieras John Hollenbeckille tämä leiri oli vain yksi osa Suomen reissua. Hollenbeck on nimittäin ensimmäinen Jazz Finland Residency -ohjelman vieras. Uuden residenssiohjelman järjestävät Suomen Jazzliitto, Sibelius-Akatemia, UMO Helsinki Jazz Orchestra ja Muusikkojen liitto ja 1-2 kuukauden residenssiin kuuluu ainakin opetusta Sibelius-Akatemiassa ja yhteistyötä UMOn kanssa – niinpä Hollenbeckiakin on mahdollista kuulla UMOn kanssa maksuttomassa streamikonsertissa ensi viikolla tiistaina 24.8.
Hollenbeckin johtamassa ensemblessä soittivat trumpettia Verneri Pohjola, koskettimia Kari Ikonen, bassoa Ape Anttila ja rumpuja Hollenbeckin rinnalla Mikko Hassinen.
Tämän ensemblen hurja setti oli illan musiikillinen kohokohta. Kaksi rumpalia tuotti rytmistä vyörytystä jossa kuului välillä latinalaisia ja välillä afrikkalalisia rytmejä, runsaasti dynamiikkaa ja paljon nopeatempoista tahtilajien vaihtelua ja tarkasti tahdistettuja hetkiä joissa mitattiin kahden rumpalin kykyä pysyä synkassa. Pianoa, sähköpianoa ja Moogia soittanut Ikonen ja Pohjola pääsivät näyttämään osaamistaan musiikissa jossa hallittu soitto kohtasi kokeellisen ilmaisun – erityisesti Ikonen tarttui hienosti tilanteen suomiin mahdollisuuksiin. Lopputulos oli häikäisevä.
- John Hollenbeck – rummut, piano
- Verneri Pohjola – trumpetti
- Kari Ikonen – piano, sähköpiano, Moog
- Ape Anttila – basso
- Mikko Hassinen – rummut
Viimeisenä esiintyi pianisti Ethan Iversonin johtama ryhmä jossa soittivat trumpettia Gunu Karjalainen, alttosaksofonia Jari Perkiömäki, kitaraa Sami Linna, bassoa Tuure Koski ja rumpuja Jaska Lukkarinen
Iverson tuli tunnetuksi Bad Plussan pianistina ja Bad Plus puolestaan tuli tunnetuksi pianotriona joka teki omien sävellystensä lisäksi jazzversioita rock- ja pophiteistä, mutta pitemmän päälle Iverson on profiloitunut perinnetietoisena jazzin tuntijana ja kirjoittajana jonka Do the M@th -blogi jota Kannastekin spiikissään mainosti ja lehtikirjoitukset edustavat jazzista kirjoittamista parhaimmillaan.
Näistä lähtökohdista ei ollut yllättävää, että kolmannessa setissä lähdettiin matkalle erilaisiin jazzin tyyleihin, mutta se tehtiin yllättävän hauskalla tavalla – Iverson oli nimittäin säveltänyt erityisesti tätä leiriä ja miehitystä varten Helsinki Suiten jonka eri osat edustivat jazzin eri tyylejä. Leikkisän alkusoiton jälkeen kuultiin mm. Charlie Parker henkinen Helsinki Bop, Helsinki Shuffle, alttosaksofoni-trumpetti miehityksen innoittama Sonny Clarkin Cool Struttin’ pastissi Helsinki Strut, Tuure Kosken valokeilaan päästänyt abstrakti äänimaailma Helsinki Soundscape ja lopuksi rhythm changes -biisi Helsinki Rhythm josta Iverson spiikissään totesi, että ei aluksi ajatellut että sitä soitettaisiin livenä koska hän on keski-iässään tullut siihen tulokseen että rhythm changes -soitto on jazzin haastavin osa-alue, mutta kiitos tämän taitavien puhallinsolistien se soitettiin nyt kuitenkin ja hyvinhän tuosta Karjalainen ja Perkiömäki suoriutuivat.
Linnalle Iverson oli varannut yhden erityisen kappaleen. Iverson nosti esille Linnan McCoy Tyner -tutkimusta omissa kirjoituksissaan, joten odotinkin että varmaan jotain Tyner-henkistä saadaan setissä kuulla ja setin keskivälin Bells oli puhdasveristä Tynerin 60-lukuista modaalista jazzia, Linna kitarasankarisolistiksi nostettuna.
Mainio setti erilaisia tyylejä joka varmasti palveli leirin pedagogisiakin tarkoitusperiä hyvin.
- Ethan Iverson – piano
- Mikko “Gunu” Karjalainen – trumpetti
- Jari Perkiömäki – alttosaksofoni
- Sami Linna – kitara
- Tuure Koski – basso
- Jaska Lukkarinen – rummut