Jonkun verran jo keikkailemaan ehtinyt Sir Garrison trio yhdistää kolme vielä ehkä “lupaaviksi nuoriksi muusikoiksi” luokiteltavaa, mutta kuitenkin jo suhteellisen kokenutta soittajaa – saksofoneissa Sami Leponiemi (Peela, Sointi Jazz Orchestra), bassossa Nathan Francis (Nathan Francis Quartet, Alder Ego) ja rummuissa Okko Saastamoinen (OK:KO, Viba).

Juuri ilmestynyt ensilevy Let’s Call This syntyi kolmen päivän sessioissa Saastamoisen vanhempien mökillä saarella Konnevedellä. Ratkaisu tuo levyyn rentoa intiimiyttä, mutta olosuhteet ehkä myös leikkaavat ilmeikkyyttä verrattuna samaan materiaaliin livenä. Toisaalta nuorten muusikoiden omakustanne-LP:ssä ei aina ole paljoa valinnanvaraa –  aineksia joka tapauksessa Sir Garrisonilla olisi kiillotetumpaankin julkaisuun.

LP:n A-puoli alkaa Thelonious Monkin Let’s Call This -tulkinnalla joka onnistuneesti säilyttää Monkin ominaista makua Leponiemen tulkinnassa menemättä liian syvälle päälleliimattuun “monkmaisuuteen”. Sitä seuraavat The Baghill Road ja Sticky Memory ovat levyn “keskikastia”, kepeästi polveilevaa materiaalia jossa on mukavasti dynamiikkaa ja osoituksia siitä miten kolme elementtiä hyvin tukevat tässä kokoonpanossa toisiaan, mutta myös nopeasti mielestä haihtuvia melodioita jotka eivät jää niin vahvasti mieleen. A-puolen päättää Sauna Island jonka kiireetön tunnelma heijastelee onnistuneimmin syntyolosuhteita, yksinkertainen melodia jää mieleen ja biisin tunnelma houkuttelee kuuntelemaan uudestaan.

Vahvimmat raidat on ehkä kuitenkin säästetty B-puolelle. Change of Trendsin rytminen elävyys ja dynaaminen vaihtelu tekee siitä jopa vuoristomaisen kokemuksen – railakkaampi vaihtelu ei jää hifistely-tason nyansseja kaipaamaan. Biisin draaman kaari on kohdallaan kuten myös lopetuksessa Either Side of Twilight joka kasvaa varovaisesta alusta oivaksi lopetukseksi.

Sir Garrisonin levy on oiva osoitus, että kolmella soittajalla on saksofoni jazztrion vaatimat peruselementit hallussa. Levy ei välttämättä jää 2020-luvun alun klassikkona elämään ja lienee todennäköistä että Sir Garrison ei muodostu kenenkään soittajista tärkeimmäksi kokoonpanoksi pitemmällä aikavälillä, mutta se on oiva kypsyysnäyte joka mökkiäänitettyssä pelkistetyssä ilmaisussaan kertoo soittajien kypsyydestä – niin yksilöinä ja solisteina kuin toisensa huomioon ottavina kuuntelevina bändin jäseninäkin.

Uutta levyä saa nyt LP:nä hyvinvarustelluista levykaupoista, esimerkiksi Digeliuksesta.

Livenä trion voi nähdä tulevina kuukausina ainakin Helsinki Jazz ry:n jaZZanti -sarjassa Ravintola Laulumiehissä 24.5.

• Sami Leponiemi  – saksofonit
• Nathan Francis – basso
• Okko Saastamoinen – rummut