Tänä syksynä Kerkko Koskinen palaa kolmatta kertaa levyrintamalla suurempien kokoonpanojen jazzin pariin Agatha 2 -levyllä jonka julkaisukonsertti pidettiin eilen Savoy-teatterissa. Ennen varsinaista Agatha 2:sta saatiin nauttia tovi klassisesta musiikista kun Maija Linkola ja Anna Laakso esittivät Maurice Ravelin Viulusonaatin nro 2 G-duuri, M. 67. Tässä kontekstissa erityisesti paikoin vahvasti samoihin aikoihin sävelletyn Gershwinin Rhapsody in Bluenkin mieleen tuovat jazz- ja blues-vaikutteet kuuluivat selvästi – oiva valinta big band -konsertin avaukseksi.
Uudella levyllä muistuttaa vuoden 2007 Agatha levystä muukin kuin nimi. Levyn big bandina soittaa jälleen UMO Helsinki Jazz Orchestra ja suuressa roolissa on huippusolisti – tällä kertaa Linda Fredriksson joka on spiikkien perusteella ollut aktiivisesti mukana materiaalin tekoprosessissa.
Avaussonaatin tapaan Koskisen big band-musiikki ei sido itseään yhteen genreen, big band -soundi liikkuu jazzista elokuvalliseen maalailuun ja paikoin venäläisten mestarien klassisen musiikinkin suuntaan. Ansioituminen popsäveltäjään kuuluu ehkä siinä, että big band -musiikiksi yksittäiset sävellykset ovat varsin lyhyitä, niin levy kuin keikkakin tuntuvat etenevän viihdyttävän ripeästi ja mahtuuhan mukaan toki Ultra Brallekin sävellettyä musiikkia, uudella levyllä Fredrikssonin toiveesta Sokeana hetkenä ja keikalla kuultiin myös ensimmäisen Agathan Helsinki-Vantaa.
Solisti Fredriksson oli vahvasti esillä, mutta soolot tuntuivat kappaleiden tunnelmiin sovitetuilta, yhteistyö säveltäjän ja solistin kanssa jo tekovaiheessa kuului. Aivan aina ei tosin täyttä yksimielisyyttä ollut kappaleiden hengestä – Fredriksson kertoi Notte -kappaleen spiikissään itse pitäneensä kappaletta painajaisen jälkeiseksi delirium-vapinatilaksi kun säveltäjällä oli ollut mielessään hieman romanttinenkin öinen hautausmaatunnelma. Nottessa ja paikoin muutenkin Fredrikssonin luova, vapaamman soiton puoli pääsi livenä mukavasti esille – pieni purskahtelu teki hyvää.
Reilun puolentoista tunnin keikkaan mahtui uusi levy kokonaisuutenaan mukaanlukien Promenade digisinkun bonusraita Ajaccio edellä mainitulla Helsinki-Vantaalla vahvistettuna eikä siinä vielä kaikki – encorena kuultiin vielä kolme komeaa vetoa ensimmäiseltä Agatha -levyltä Koskinen itse pianon ääressä. Ehkä hieman uudelle materiaalille harmillisesti erityisesti encore-ryppään avaukseen Crooked Room saatiin vielä latausta varsinaisesta setistä kasvatettua, mutta ehkä levyjen luonne on hieman erilianen – siinä missä ensimmäisellä levyllä oli paljon teatraalistakin dramatiikkaa niin uusi levy on puolestaan hieman hienostuneempi.
Yksi vuoden odotetuimmista jazzlevyistä sai arvoisensa julkaisun – harmi että LP-julkaisua joudutaan vielä odottamaan.
Kapellimestari // Conductor
Mikko Hassinen
Solistit // Soloists
Linda Fredriksson, saksofonit
Kerkko Koskinen, laulu, piano
UMO HELSINKI JAZZ ORCHESTRA
Vaskisoittimet // Brass
Teemu Mattsson
Timo Paasonen
Janne Toivonen
Tero Saarti
Kasperi Sarikoski
Pekka Laukkanen
Mikko Mustonen
Mikael Långbacka
Saksofonit ja puupuhaltimet // Saxophones & woodwinds
Mikko Mäkinen
Teemu Takanen
Marko Portin
Manuel Dunkel
Jari Perkiömäki
Komppi // Rhythm Section
Seppo Kantonen, piano
Juho Kivivuori, basso
Antti Lehtinen, perkussiot
Markus Ketola, rummut