Kamasi Washington Kulttuuritalolla


Kamasi Washington nousi raketin lailla jazzmaailman taivaalle 10 vuotta sitten The Epic -levyllä. Sittemmin hype on tuntunut laantuvan hieman jokaisen uuden levyn myötä. Näistä uusin Fearless Movement ilmestyi viime vuonna ja tämän levyn kiertueella Washington saatiin jälleen myös Helsinkiin Kulttuuritalolle joka oli seisomapermantolla suurimmaksi osaksi täynnä istumakatsomon vasenta ylänurkkaa lukuunottamatta. Varmasti jonkun verran yleisöä verotti se, että samaan aikaan Suvilahdessa esiintyi toinen suosittu nimi Jacob Collier.

Kiertuebändi on pysynyt suurimmaksi osaksi samana kuin mitä nähtiin Flow’ssa 2018 ja Circuksessa 2015 – kaikilla näillä keikoilla mukana ovat olleet laulaja Patrice Quinn, kosketinsoittaja Brandon Coleman, Kamasin isä Rickey Washington huilussa ja saksofonissa, basisti Miles Mosley ja rumpali Tony Austin. Uusia hahmoja tällä kertaa olivat jo The Epicillä levyllä soittanut trumpetisti Igmar Thomas ja DJ Battlecat.

Itseäni viehätti Washingtonin musiikissa sen spiritual jazz -henkinen meininki, mutta livenä bändi on aina ollut ehkä enemmän suuren funk/r&b -bändin oloinen. Nytkin Kultsalla bändin määritteli ensisijaisesti sen iso soundi joka oli kaikuvana massana ehkä kaikille soittajille liian iso.

Yksi asia jonka olen vuosien varrella oppinut on, että mitä tulee livenä soitettuun jazziin, kaikki bändit ja soundit eivät skaalaa erikokoisiin tiloihin läheskään samalla tavalla. Bändit jotka kuulostavat hyvältä pienessä intiimissä tilassa ovat usein heikon kuuloisia ja suuressa salissa suurista ulkoilmasaleista puhumattakaan. Stadionsoundit eivät sitten aina puolestaan toimi pienemmissä tiloissa, nyt ainakin katsomon sivuosassa tuntui että tilanne oli tämä.

Setti koostui suurimmaksi osaksi uuden levyn biiseistä, mutta vanhemmilta tripla-LP:iltäkin saatiin muutamia näytteitä. Washingtonin musiikissa on parhaimmillaan jykevää anthem-tunnelmaa ja sitä välähteli paikoin livenäkin. Uuden levyn huippuhetki saattaa olla Asha the First jonka synnystä Washington kertoi riemastuttavasti – biisi sai nimittäin alkunsa Washingtonin nuoren tyttären pianonsoittokokeiluista. Pienen Akili Asha Washingtonin melodia toimi väkevästi livenäkin.

Bändin instrumentalistit saivat pitkähköt soolo-osiot. Aivan oivallisia suorituksia, mutta ei ehkä suuria muista erottuneita suorituksia ja Kultsan soundit piinasivat kaikkien suorituksia. Ehkä pikemminkin pisti hieman silmään, että Washington itse soitti sooloja suhteellisen vähän. Muutamat viittaukset musiikin 70-lukulaisiin juuriin ilahduttivat – trumpetisti Thomas riipaisi sooloonsa hieman Bob Jamesin sample-klassikko Nautilusta ja Battlecat hyödynsi DJ-hetkessään Bootsy Collinsin klassikkoa I’d Rather Be With You.

oneplus_0
  • Kamasi Washington – saksofoni, koskettimet
  • Patrice Quinn – laulu
  • Igmar Thomas – trumpetti
  • Rickey Washington – huilu, sopraanosaksofoni
  • Brandon Coleman – koskettimet
  • DJ Battlecat – lyömäsoittimet, levarit
  • Miles Mosley – basso
  • Tony Austin – rummut

Kamasi Washington Kulttuuritalolla 24.7.2025