Aloitus täällä Rosvojen joukossa sattui sopivasti samalle päivälle kuin Emma-gaala, joten mikäpä olisi ajankohtaisempi aihe kun Jazz-Emma ehdokkaat. Jazzvuosi 2013 tuotti paljon hienoja levyjä ja myyntilistoilla suomijazz näkyi enemmän kuin miesmuistiin, joten ei ihme että Emma-ehdokkaiksi on valikoitunut viisi kelpo levyä. Ennenkuin perehdytään viime vuoden valioihin niin aloitetaan kuitenkin historiallisella katsauksella siihen millä lihaksilla Jazz-Emma on viime aikoina voitettu…
Kuka näitä Emmoja oikein voittaa?
Viisi viimeistä vuotta:
2008: The Five Corners Quintet – Hot Corner
The Five Corners Quintet on kiistatta 2000-luvun tärkein suomijazz-porukka, joten olisi ollut suuri vääryys jos toinen täyspitkä studiolevy olisi jäänyt palkinnotta. Tässä vaiheessa yhtye oli jo laajalti noteerattu ulkomaillakin. Soitossa yhdistyi menneiden aikojen nostalginen soundi modernimpaan klubijazz -otteeseen jota kelpaa tanssiakin.
Tsekkaa Spotifysta: The Five Corners Quintet – Hot Corner
2009: Verneri Pohjola – Aurora
Aurora oli trumpetisti Verneri Pohjolan suuri kansainvälinen läpimurto joka johti muutaman vuoden yhteistyöhön arvostetun saksalaisen ACT -levy-yhtiön kanssa. Levystä tuli myös kansainvälinen arvostelumenestys. Komeaa, mahtipontista ja taiteellisestikin kunnianhimoista musiikkia.
Vernerin vanhalta Myspace-sivulta löytyy pari näytettä: Akvavit & For Three
2010: Markku Ounaskari, Samuli Mikkonen & Per Jørgensen – Kuára – Psalms and Folk Songs
Suomalais-norjalainen trio levytti suomalais-ugrilaisia kansansävelmiä ja vanhoja venäläisiä psalmeja arvostetulle ECM levymerkille. ECM:n tyyliin sopivaa hiljaista ja pohdiskelevaa pohjoista viileyttä.
ECM:n sivuilta voi kuunnella lyhyitä näytteitä
2011: Iro Haarla Quintet – Vespers
Suomalais-norjalaisen kokoonpanon ECM-julkaisu oli rautaa myös 2011. Pianisti Iro Haarlan kvintetissä oli samanlaista pohjoista selkeälinjaisuutta kuin Kuárassakin. Tunnetun levymerkin tarjoama kansainvälinen näkyvyys oli taas ehkä suurin ero vuoden muihin ehdokkaisiin verrattuna.
ECM:n sivulta näytteet tästäkin
2012: Kalle Kalima & K-18 – Out to Lynch
Viime vuonna voitti napsahti kitaristi Kalle Kaliman K-18 kokoonpanon David Lynchin elokuvien henkilöhahmoihin perustuvalle levylle, joka oli sisällöltään melko tiukkaa avant-gardea ja raskasta kuunneltavaa. Kyseessä oli jonkunlainen taiteen voitto viihteestä, sillä moni oletti Timo Lassyn In with Lassyn olevan ykkössuosikki voittajaksi, mainio levy oli myynyt hyvin ja bändi esiintyi gaalassakin.
Näytebiisi BOB julkaisija TUM Recordsin sivuilla
Näillä on siis menty. Emmoja on kritisoitu liiasta kaupallisen menestyksen arvostuksesta, mutta jazzpuolella vakavaa taiteellista ilmaisua on arvostettu melko paljon, vaikka kuitenkin suurin yhteinen nimittäjä tuntuisi olevan näkyvyys kansainvälisesti. Ihan marginaaliyllätyksiä ei ole voittajina nähty.
Ehdokkaat 2014
Dalindèo – Kallio
Kitaristi Valtteri Pöyhösen johtama Dalindèo tuntui löytäneen oman äänensä Kallio -levyllä kun inspiraatiota haettiin Kallion kaupunginosasta ja vanhasta suomi-iskelmästä ja rautalangasta. Kallio nousi korkealle Suomen myyntilistoilla ja livekeikoilla Dalindèo vakuutti hyvänä bilebändinä. Levy ylitti myös muurin radiosoitossa jazzin erikoisohjelmien ulkopuolella.
Kilpailuasetelmassa Dalindèo on pienessä väliinputoajan asemassa. Jazzpiirien ulkopuolelle ulottuvassa näkyvyydessä ja kaupallisessa menestyksessä bändi häviää selvästi Ricky-Tick Big Band & Julkiselle sanalle, mutta toisaalta viihteellinen ote ja pilke silmäkulmassa ei kerää “jazz on vakavaa taidetta”-pisteitä. Monilla aiemmilla voittajilla ollutta kansainvälistä kannatuspohjaa bändillä ei sanottavasti ole ja Kallio levy on vahvasti suomisettiä.
Kuuntele koko levy Spotifysta: Dalindéo – Kallio
Dalindèo viime vuoden aikana Jazzpossu-blogissa:
- Kallio-levy arvosteltiin tuoreeltaan maaliskuussa
- Oulussa Elojazzeilla Dalindèo sai jengin joraamaan illan viimeisenä bändinä
- Flow-festivaaleilla bändi kelpasi päälavan ensimmäiseksi bändiksi perjantaina
- We Jazz -festivaalien päätösklubilla Kutosella bändi valloitti kotikentällään
Jukka Eskola Orquesta Bossa – Jukka Eskola Orquesta Bossa
Trumpetisti Jukka Eskolan uusin projekti Orquesta Bossa sekoitti bossa novan kepeitä tunnelmia moderniin suomi-soundiin. Five Corners Quintetin henki elää vahvana trumpetistissa ja letkeä meno herätti positiivista huomiota niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
Orquesta Bossan mahdollisuudet Emma-voittoon vaikuttavat hyviltä. Ehdokaskatraan paras tasapaino puristeille kelpaavaa jazzia ja suurtakin yleisöä miellyttävää soundia. Viime vuosina hyvä näkyvyys ulkomailla on yhdistänyt voittajia ja tässä mielessä Orquesta Bossa on ykkönen – levy julkaistiin ensin Japanissa paikallisella Zounds! -merkillä, maailmanlaajuisesta levytyksestä vastaa italialainen Schema.
Kuuntele koko levy Spotifysta: Jukka Eskola – Orquesta Bossa
Jukka Eskola Orquesta Bossa blogissa viime vuonna:
- Levy pääsi arvosteluun jo toukokuussa Japanissa julkaistuna versiona
- Elojazzeilla Oulussa tapahtui vuoden ensimmäinen keikka Suomessa
- We Jazz -festivaalien avauskonsertissa Orquesta Bossa tuntui pääesiintyjältä
Sound & Fury – Pulsacion
Sound & Fury edustaa ehdokkaissa suomijazzin pitempää linjaa. Bändin perusti rumpalilegenda Edward Vesala 80-luvulla. Pulsacion on ensimmäinen levy vuoden 1995 jälkeen, edesmenneen johtohahmon henki elää aiemmin julkaisemattomissa sävellyksissä jotka Iro Haarla on sovittanut tälle kokoonpanolle jonka ydinjoukko on sama kuin Silloin Ennen.
Vakavampi ja kuulijalle haastavampi taidejazz on ollut Emma-raadin suosiossa viime vuosina. Tällä akselilla Sound & Fury painii omassa luokassaan ja ääni Sound & Furylle on ääni jazzin perinteille. Ulkomailla Sound & Furyn nimi vielä muistetaan free jazz -piireissä, joskaan kotimaisen marginaalimerkki Ektro Recordsin julkaisema levy ei kerää samalla tavalla ‘hyväksi musiikkiviennille’-pisteitä kuin esimerkiksi viime vuosien voittajia julkaisseet ja markkinoineet saksalaiset ECM tai ACT.
Viikon musauutisissa Sound & Fury oli ensimmäinen julkistettu jazz-kiinnitys tämän vuoden Flow-festareilla, joten Flow’hun menestyjille suositellaan tutustumista.
Sound & Furysta ei tullut viime vuonna kirjoitettua joten tässä mielessä Murphyn laki takaa heille voiton.
Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana – Burnaa
Rappia ja big band -musiikkia ennakkoluulottomasti yhdistävät Ricky-Tick Big Band ja Julkinen Sana räjäyttivät levymyynnin ja mediahuomion osalta pankin jazz-projektille poikkeuksellisella tavalla – levy viihtyi Suomen myydyimpien listoilla 17 viikkoa. Paljon kunniasta kuuluu eturivin nimekkäälle rap-troikalle (Paleface, Tommy Lindgren & Redrama), mutta musapuolelta löytyy skene-uskottavuutta – sävellyksistä ja sovituksista vastaa Dalindèostakin tuttu Valtteri Pöyhönen ja Ricky-Tick Big Bandin riveissä soittaa kattava otos nuoren sukupolven keskeisiä jazzareita.
Jos kaupallinen menestys ja medianäkyvyys on arvossaan Emma-raadin keskuudessa niin RTBB & JS on ehdoton ykkönen. Kaikkia puristeja ei kuitenkaan tällainen sekoittelu innosta ja kyllähän tässä rap edellä pitkälti mennään, joten kun viime vuosina Emma-voittajiksi on nostettu melko puhdasta jazzia niin aivan läpihuutojutusta ei kuitenkaan ole kysymys.
Kuuntele koko levy Spotifysta: Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana – Burnaa
Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana blogissa viime vuonna:
- Bändin ensiesiintyminen April Jazzeilla
- Levyarvostelu sai tällä kertaa odottaa viivästyneen LP:n julkaisua
- Flow -festivaalin päälavalla bändi pääsi ‘lämppäämään’ Public Enemyä Palefacen iloksi
Kahden Miehen Galaksi – Um Jepa
Kahden Miehen Galaksin ennakkoluuloton häröjazz on ehdokkaista persoonallisin. Hammon/syna & rummut duo tykittelee antaumuksella omissa sfääreissään.
Näin syvältä marginaalista harvemmin nousee palkintovoittajia, KMG on pikemminkin se bändi jolle ehdokkuus on työvoitto – ennakkoon selvästi näiden ravien musta hevonen. We Jazz -festarien päätösklubilla tosin valloitti kansainvälisiä lehdistön edustajien sydämiä, joten mistä sitä tietää jos muhimassa on yllätys.
Kahden Miehen Galaksi blogissa viime vuonna: