Hugh Masekela kuuluu Etelä-Afrikan ja koko maanosan kuuluisimpiin jazz-muusikoihin. 75-vuotias veteraanitrumpetisti on koko uransa ajan levittänyt Afrikkalaista musiikkiperintöä ja taistellut oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon puolesta ja apartheidia vastaan.

Maailma Kylässä -festivaali tuo Masekelan Helsinkiin Maailma kylässä -festivaaleille. Masekela esiintyy Savanni-lavalla Kaisaniemen puistossa sunnuntaina 25.5. kello 14.30.

Tässä Jazzpossun pikaopas Masekelan uraan 13 kappaleen Spotify-playlistinä:

http://open.spotify.com/user/pas2/playlist/5F47gYt6KfcIRdoSzDMiPu

Lisätietoja:

The Jazz Epistles – Blues for Hughie (1959)

Masekela aloitti trumpetin soiton 14-vuotiaana ja nousi nopeasti nuorten jazzista kiinnostuneiden kermaan Etelä-Afrikassa. Vuonna 1959 Masekela perusti Abdullah Ibrahimin (joka tunnettiin tuolloin vielä nimellä Dollar Brand), Kippie Moeketsin, Makhaya Ntshokon ja Johnny Gertzen kanssa The Jazz Epistles -bändin Art Blakeyn Jazz Messengersin innoittamana.

Jazz Epistles saavutti suuren suosion ja levytti loppuvuodesta 1959 ensimmäisen Afrikassa tehdyn jazz-LP:n Verse 1, josta tässä näytteenä Masekelan showcase-numero Blues for Hughie. 

Pian levyn tekemisen jälkeen maaliskuussa 1960 Sharpevillen verilöyly aloitti kiristyneen apartheidin ja jyrkemmän sorron aikakauden ja Masekela pakeni sortoa Lontooseen.

U, Dwi (1966)

Lontoosta Masekelan tie vei nopeasti Yhdysvaltojen itärannikolle New Yorkiin, jossa kylvettiin maailmanmusiikin siemeniä, vaikka world musicista ei vielä pitkään aikaan puhuttukaan. 50-luvun puolessa välissä suureen suosioon noussut ja calypson suurten yleisöjen tietoisuuteen tuonut Harry Belafonte oli aiemmin järjestänyt Etelä-Afrikkalaiselle Miriam Makeballe työluvan ja Makeba puolestaan auttoi Masekelan uran alkuun Yhdysvalloissa tehden tästä bändinsä johtajan.

Masekelan omissa 60-luvun levytyksissä yhdistyvät afrikkalaiset vaikutteet jazz-perinteeseen ja ajan pop-musiikkiin. Tässä näytteenä pirteässä hengessä svengaava U, Dwi vuodelta 1966.

Johannesburg Street Band – Awe Mfana (1968)

Grazing in the Grass (1968)

Masekela levitti sanomaa Etelä-Afrikan musiikkikulttuurista ja sorrosta myös muutaman muilla nimillä tehdyn projektin kautta. Johannesburg Street Band -nimellä julkaistu levy Dancin’ through the Streets antoi ymmärtää oheisteksteissään, että kyseessä saattaisi olla Etelä-Afrikkalainen kokoonpano suoraan apartheidin ikeen alta vaikka asialla olivat Masekelan lisäksi Jazz Crusadersissa vaikuttaneet jenkkimuusikot Wayne Henderson, Al Abreu ja Wilton Felder. Aito Etelä-Afrikan henki kuitenkin elää musiikin rytmeissä.

Samalta vuodelta on peräisin myös Masekelan ensimmäinen iso hitti, 4 miljoonaa kappaletta myynyt Grazing in the Grass.

Ingoo Pow-Pow (Children’s Song) (1972)

Masekelan 60-luvun materiaali edustaa lähinnä riemukkaampaa afro-perinnettä. Vuoden 1972 levy Home Is Where the Music Is sen sijaan soi tulisieluisessa 70-luvun spiritual jazz -hengessä. Saksofonissa toinen tsekkaamisen arvoinen Etelä-Afrikkalaisperäinen puhaltaja Dudu Pukwana.

The Boy’s Doin’ It (1975)

Vuoden 1975 The Boy’s Doin’ It -levy vei soundin ajan tanssilattioille – Nigeriassa äänitetyllä levyllä mukana funkkia ja afro-beattia ja trumpetissa kaikua enemmän kun laki sallii.

Home (Bring Him Back) (alkup. 1987, ???)

Vuonna 1987 ilmestyneelle Tomorrow –levylle levytetystä Nelson Mandelan vapautusta vaativasta Bring Him Back Home –biisistä tuli hitti ja yksi tunnetuimmista pro-Mandela anthemeista. Alkuperäistä versiota ei Spotifysta löydy, joten tässä live-versio. 

Paul Simon – Further to Fly (1990)

Yksi tietoisuutta Etelä-Afrikkalaisesta musiikkikulttuuristaa eniten maailmanlaajuisesti levittänyt ilmiö oli Paul Simonin Etelä-Afrikkalaisia muusikoita paljon käyttänyt ja osittain Etelä-Afrikassa levytetty Graceland –levy. Simonia myös kritisoitiin aluksi Etelä-Afrikan apartheid-hallintoa vastaisen kulttuuriboikotin rikkomisesta, mutta Masekela liittyi hankkeen puolestapuhujiin ja oli mukana Simonin maailmankiertueella, vaikka ei soittanut itse levyllä.

Simonin saman hengen jatkeena tehdyllä 1990 ilmestyneellä Rhythm of the Saints levyllä Masekela vierailee flyygelitorvensa kanssa kappaleella Further to Fly.

Beatin’ Aroun De Bush (1992)

Kun apartheidia purettiin 1990-luvun alussa niin Masekelan musiikki muuttui yleisiltä sävyiltään riemukkaammaksi ja soundit olivat ajan henkeen sliipatut, mutta politiikka ei täysin unohtunut josta tässä esimerkkinä nimibiisi vuoden 1992 levyltä Beatin’ Aroun De Bush.

Lady (1994)

Toiselle afromusiikin vaikuttajalle, Fela Kutille, Masekela on tehnyt kunniaa useamman kerran. Felan Lady soi näin vuonna 1994.

Don’t Explain (2005)

Enimmät jazz-sävyt aikoinaan karisivat Masekelan levyiltä 70-luvun myötä niinkuin kävi monelle muullekin. Vuonna 2005 kuitenkin Masekela palasi yhden levyn ajaksi perinteiseen jazz traditioon. Almost Like Being in Jazz –levyltä näytteenä standardi Don’t Explain.

Makoti (Bride) (2010)

Soweto Blues (2013)

Lopuksi Masekelan uusimpien levyjen soundista pari esimerkkiä. Soundit ovat smoothia nykypoppia, mutta juuret vievät syvälle. Vuoden 2010 Jabulani-levyn alkulähteet ovat vanhoissa häätraditioissa ja uusimmalla levyllä Playing @ Work palaillaan paikoin Masekelan uran aiempiin vaiheisiin – alunperin Miriam Makeballe sävelletty Soweto Blues muistuttaa vuoden 1976 mellakoista.

Hugh Masekela – Playing At Work
Maailma kylässä -festivaalin Savanni-lavalla sunnuntaina 25.5. klo 14.30.

Maailma kylässä -festivaali 24.–25.5. Helsingin Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla. Esiintymässä myös Los de Abajo (MEX), Amparo Sánchez (ESP), Celso Piña (MEX), Lauri Tähkä, Four Cats, Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani sekä monia muita kotimaisia ja kansainvälisiä artisteja. Tapahtumaan on vapaa pääsy.