DRKWAV -trion muodostavat kolme muusikkoa joita yhdistää genrerajoja ylittävä kiinnostus erilaisiin projekteihin. Koskettimia soittaa John Medeski, joka tunnetaan parhaiten Medeski, Martin & Woodista, saksofoneissa on Skerik joka on soittanut paitsi omissa omalaatuisia kokoonpanoissaan kuten Critters Buggin ja Syncopated Taint myös soittanut mm. basisti Les Claypoolin yhtyeissä. Rummuissa trion täydentää New Yorkissa vaikuttava Adam Deitch joka jazz-piireissä tiedetään ehkä parhaiten John Scofieldin Überjam -bändistä, mutta on myös tuottanut hiphoppia 50 Centin, Redmanin, Talib Kwein ja Matisyahun kaltaisille hahmoille.

DRKWAVin ominta alaa on vahvasti elektroninen synkähkö tykittely jossa groovea ei kuitenkaan ole unohdettu – Medeski, Martin & Woodin tuotantoa tuntevat voivat ajatella bändin synkimpiä häröilyjä The Dropper -levyltä esimerkiksi.

Tupla-LP:n aluksi kävi jo mielessä, että liekö kyseessä liiankin synkeä, liian pitkä yhden ilmeen levy, mutta riemastuttavasti levyn edetessä kävi ilmi, että bändi erittäin onnistuneesti esittelee varsin erilaisia vaikutteita, koko ajan kuitenkin perussoundista kiinni pitäen.

Levy alkaa 70-lukulaisen dystooppisissa näkymissä – avausbiisi Darkwaven surisevat synasoundit tuovat mieleen Klaus Schilzen kaltaiset elektronisen musiikin pioneerit. Sen perään oivasti nimetty Soundtrack kromaattisine jännityselokuvamaisine elementteineen tuo puolestaan mieleen italialaisen Goblinin soundtrackit Lucio Fulcin ja muiden elokuviin – taustalla ulvahtavat sähköistetyn trumpetin kaltaiset soundit tuovat mieleen Milesin 70-luvun levottoman funkpaahdon.

Vaihtelua synkeisiin elektrotunnelmiin löytyy ronskista groovesta – Count Chokulous ja Scars svengaavat kuin Medeski, Martin & Wood raskaimmillaan – tämä osasto upposi Jazzpossuun erinomaisen hyvin! Datura on trippi erikseen – yli 10 minuuttinen alkaa hämäränä teknoshamaanichanttina, muuttuu jykeväksi urkurytmittelyksi ja puhkeaa lopuksi komeaan kukkaan Skerikin spiritual jazz -henkisenä hienona soolona.

Levyn lopuksi tuodaan vielä musiikkiin yllättäviäkin lainasävyjä: Eric Dolphyn Gazzelloni istuu yllättävän hyvin hiphopahtavaan moderniin biittiin, hämmentävällä tavalla samaan aikaan alkuperäiselle uskollinen mutta täysin erilainen versio, lopetusbiisissä Shmeeans Kuti bändi vaihtaa vielä yllättäen afrobeat-vaihteelle – toimii!

Levy varmasti maistuu Medeski, Martin & Wood faneille ja muillekin modernimman sähköisen grooven etsijöille sitä voi suositella – vaikka perusasetelma on synkkä ja raskas niin kyllä musiikin iloa löytyy kuitenkin suunnasta jos toisestakin.

CD:nä ja värillisenä tupla-LP:nä julkaistua uutta levyä voi tilailla Levykauppa Äxästä, mutta ainakaan julkaisun aikaan tukku ei saanut LP-versiota Äxälle toimitettua pariin viikkoon ja sen hinnoittelukin on niin korkea että halvemmin ja nopeammin sen saa suoraan Royal Potato Family levy-yhtiöltä Brooklynistä.

DRKWAV

• John Medeski, koskettimet
• Skerik, puhaltimet
• Adam Deitch, rummut
• Mukana myös paikoin:
• Todd Sickafoose, basso
• Adam ‘Schmeeans’ Smirnoff, kitara