Rosvot x Rockway: Jazzpossun rumpuseikkailut 2: Aloittelijan kivinen tie


possu-rumpu

Kirjoitus on toteutettu yhdessä Rockway.fi-sivuston kanssa.

Uuden taidon harjoittelu palauttaa mieleen elämän kovia totuuksia. Aloittaminen on hankalaa, rutiinien muuttaminen vaikeaa ja motivaatio on kaikki kaikessa. Kun joku taito on jo hallussa on tekeminen hauskaa, mutta avain todelliseen menestykseen on motivaation palo joka saa tekemään, yrittämään ja oppimaan silloinkin kun ei vielä osaa.

Sitä kuvittelee rytmimusiikin aktiivisena kuuntelijana, että omistaa kohtuullisen rytmitajun eikä tuo rumpujen paukuttelu niin kovin hankalaa voi olla, mutta kun itse koettaa tehdä käy ilmi, että ihan perusjutuissakin on opettelunsa.

Rockwayn rumputuntivalikoimasta löytyy kursseja yli 30. Houkutus hypätä suoraan tsekkaamaan jazz workshoppia jossa Tomi Salesvuon johdolla pääsisi soittamaan Mikko Helevän, Teemu Viinikaisen ja Ville Herralan kanssa on suuri, mutta olen päättänyt oppiakin jotakin, joten tie vie ensin peruskursseille ja aloitan oppituntien pureskelun Leevi Leppäsen Rumpukomppauksen alkeet -sarjalla.

Katson ensin beat-komppi videot koneelta putkeen – ensin ihan vaan kahdeksasosajuttuja ja sitten vähän 16-osa mausteita basarilla. Helppoa kuin heinänteko! Sitten otan lusikan kauniisti käteen ja siirryn rumpusetin ääreen (kiitos vielä kerran F-Musiikille soittimien lainasta!) ja otan oppitunnit tabletilla viereen tueksi.

Ekat yksinkertaiset kompit sujuvat hyvin – on näitä rumpuja ennenkin soitettu, mutta jo neljäs video 16-osabassorumpuvariaatioita 8-osakompissa osoittaa asioiden karun tilan. Haitsukäsi alkaa seota omassa tasaisessa kompissaan ja seurata basarijalkaa 16-osien puolle eikä aina lähdekään se nuotteihin kirjoitettu komppi vaan intuitiivisesti soittaakin jotain ihan muuta. Kurinalainen soittoharjoittelu paljastaa, että jäsenten hallinta on vielä hakoteillä – ei tämä niin helppoa ollutkaan. Ei auta kun hidastaa tempoa ja lisätä toistoja – pikkuhiljaa työn kautta edetään.

Hassu juttu, viiden minuutin opetusvideon harjoitusten hallintaan vierähtää harjoituskerta jos toinenkin. Jatkokursseille Rockway tarjoaa taustanauhoja, mutta huomaan kaipaavani taustoja myös perusjauhamiselle – jonkun biisin kanssa soittaminen lisää kummasti motivaatiota saman kompin toistoon ja tulee myös huomattua jos tempo on lähdössä vaeltamaan.

Töitähän tämä kurinalainen perusasioiden opettelu vaatii – ei mahda mitään. Onneksi sentään edistystäkin tulee tasaisesti kunhan jaksaa harjoitella – kun turhauttava komppi alkaa vihdoin sujua kuin itsestään harjoittelun tuloksena on onnistumisen tunne palkitseva.

Rockway


One response to “Rosvot x Rockway: Jazzpossun rumpuseikkailut 2: Aloittelijan kivinen tie”

  1. Tämä proggis kyllä opettaa paljon itsestä. Tai ainakin opettaa kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Tai ainakin _yrittää_ opettaa moisia taitoja… Kuten sanoit, houkutus hypätä vaativampiin biiseihin on suuri, vaikka ensin pitäisi opetella (vähän tylsästi) tekniikkaa.

Leave a Reply