Orchestra Nazionale Della Luna – Orchestra Nazionale Della Luna


nazionale

Pianisti Kari Ikosen ja belgialaisen puhaltaja Manuel Hermian yhteistyöprojekti Orchestra Nazionale Della Luna on nimensä veroinen. Kuun kansallisorkesterin musiikissa on jotain salaperäistä ja mystistä kuin taivaallamme möllöttävässä kiertolaisessa. Hieman vaarallisuutta joka saa kuulijan ihailemaan hieman etäämpää. Ikonen soittaa bändissä pianon lisäksi Moogia jonka ujeltava ääni vahvistaa usein jännitteistä tunnelmaa 70-luvun fuusion mieleen tuoden muuten modernin äänimaailman vastapainona – joskus näinkin että se elektroninen sävy tuo vanhat tyylit mieleen.

Sävellysvastuun jakavan Hermian ja Ikosen lisäksi bändissä soittaa bassoa ranskalainen Sébastien Boisseau, joka saattaa olla suomalaisille jazzin seuraajille tuttu mm. yhteistyöstä Mika Kallion, Mikko Innasen ja Veli Kujalan kanssa ja rumpali Teun Verbruggen, joka puolestaan on soittanut Alexi Tuomarilan kvartetissa.

Viime vuosina Ikonen on ollut vahvimmin Suomessa esillä oman trionsa kanssa, jonka musiikin omaleimaisin puoli on sen laaja vaikutteiden kansainvälisyys jossa tyylejä yhdistellään lähes joka mantereelta. Kansainvälistä on meno kuu-kvartetissakin, mutta eri tavalla. Bändillä on nimittäin vahva moderni kansainvälinen ote jazzin soittoon – tummasävyistä, hieman pitemmän kaavan jyystöä jossa soolojen vapaudelle jää tilaa.

Kuuluu levyllä kyllä Ikosen omakin tuttu ääni – ulkoisesti sitä vilkkuu hauskoissa nimien sanaleikeissä, levyn kappaleiden joukosta löytyvät suomalaisittain ilahduttavasti nimet Itämerengue ja Anastasia Anastaa Sian. Musiikissa erityisesti First Visions -kappaleen pianosoolo tuo vahvasti Ikosen soiton oman trionsa kanssa mieleen.

Hermian soitossa on puolestaan temperamenttia – oli sitten kyseessä huilu tai saksofoni Hermia ei pelkää astua esille ja dramatiikkaa riittää.

Levy on selvästi niitä useamman kuuntelun levyjä – kappaleita eivät niinkään määritä helposti mieleen jäävät melodiat vaan enemmän pureskelua vaativa vuoropuhelu ja soolojen seikkailulliset kaaret. Musiikin virtaan voi halutessaan heittäytyä, mutta huolellisempi kuuntelu palkitaan. Ei mitään kertakäyttöjazzia.

Bändi on parhaillaan (ja ehkä myös parhaimmillaan?) Suomen kiertueella lauantaihin asti seuraavan aikataulun mukaan:

Uutta levyä myy Digelius.

  • Manuel Hermia – saksofonit, huilu ja bansuri
  • Kari Ikonen – piano ja Moog
  • Sébastien Boisseau – basso
  • Teun Verbruggen – rummut

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *