Aki Rissanen – Another North


Pianisti Aki Rissasen edellisen Amorandom -levyn materiaalia kypsyteltiin pitkään, trio keräsi kokemusta yhdessä soittamisesta niin triona kuin Verneri Pohjolan johtamassa kvartetissa ja tuo kannatti. Levy vahvisti Rissasen trion kuuluvan vahvasti tämän hetken suomalaisen jazzin raskaimpaan sarjaan. Nyt on tullut jatkoa, uusi Another North -levy sukeltaa samoihin vesiin kuin edellinen mutta ehkä hieman syvemmälle – julkaisijana  levyllä brittiläinen Edition Records.

Levyn avaa Blind Desert kuin viskaten kuulijan kesken mukaan piinaavasti toistuvan minimalistisen kuvion keskelle. Tuo kuvioiden intensiivinen, jännitettä luova toistaminen on noussut trion paletissa ehkä sen voimakkaimmaksi sävyksi. Rissanen käyttää sitä hyvin, nuoremmat jazzmuusikot etsivät toistosta sitä tanssimusiikin kaltaista hypnoottisuutta, mutta Rissanen kasvattaa kihelmöivää jännitettä.

Suurin osa materiaalista on Rissasen uusia sävellyksiä – kaksi lainaa paljastavat vahvasti esikuvia. Pianisti Jarmo Savolaisen sävellys John’s Sons paljastaa selvää sielujen sympatiaa, Rissasen trio nyt kuulostaa hyvinkin paljon Savolaisen, Ulf Krokforsin ja Markku Ounaskarin triolta parikymmentä vuotta sitten, György Ligetin Étude 5: Arc-en-ciel on jälleen yksi osoitus Rissasen läheisesti suhteesta taidemusiikkiin. Omissa sävellyksissä on tuttuja sävyjä myös Verneri Pohjola Quartetin puolelta – New Life and Other Beginnings kuulostaa Antti Lötjösen ja Teppo Mäkysen rytmiikan ansiosta Pohjolan Bullhorn levyn nimikappaleen serkulta ja myös Before the Aftermathin ylevä marssi sopisi tuonkin bändin ohjelmistoon.

Kaikki eri elementit yhdistyvät luontevasti. Monia tuttuja juttuja joita jo osaa Rissaseen ja hänen musiikkinsa yhdistää, mutta levy tuntuu silti jotenkin uudelta, Amorandomista  on menty eteenpäin ja on löytynyt uusia polkuja. Mutta jotain vielä mielestäni täysosumasta puuttuu. Yksi hahmo joka Rissasen keikoista ja tästäkin levystä usein mieleen tulee on pianisti Vijay Iyer jonka live-keikkojen suurinta vahvuutta jään kaipaamaan – jännitettä löytyy, mutta usein sitä suurempaa katharsista ja purkautumista pitemmän kihelmöinnin jälkeen jään vielä kaipaamaan. Eipä siinä, kyllä näilläkin eväillä yksi vahva ehdokas vuoden parhaaksi kotimaiseksi jazzlevyksi on tässä.

Uutta levyä myy Digelius – CD saatavilla nyt, LP tulossa myöhemmin. Sitä voi myös kuunnella Spotifysta. Rissanen on myös koonnut Spotify’hin soittolistan jonka avulla voi tutustua häntä inspiroineeseen musiikkiin – suosittelen tutustumaan!

  • Aki Rissanen – piano
  • Antti Lötjönen – basso
  • Teppo Mäkynen – rummut

Leave a Reply