Kamasi Washington – Heaven and Earth (+The Choice)


Heaven and Earth on odotettu seuraaja saksofonisti Kamasi Washingtonin huippusuositulle The Epic -levylle. The Epic oli kolmituntinen, kolmen CD:n tai LP:n järkäle – ensivilkaisulla Heaven and Earth on levyllisen lyhyempi (joskin tällä kertaa neljälle vinyylilevylle jaettu), mutta tämä paljastuu illuusioksi sillä levyn pakkaukseen on kätketty bonuslevy The Choice jonka esiin ottaminen vaatii saksia tai veistä. Tietty erikoisuudentavoittelu ja mahtipontisuus kuuluu vahvasti Washingtonin brandiin – tälläkään levyllä ei ole soittajien määrässä säästelty, mukana on monilla raidoilla ensilevyn tapaan iso jousisektio ja kuoro ja parikymmentä muuta muusikkoa kokoonpanon vaihdellessa miltei joka raidalla.

Musiikillisesti tyyli lähtee samoista lähtökohdista kun edellinenkin levy – Coltranen perintöä vaaliva spiritual jazz -meininki on vahvasti keskiössä lempeämmän puolen Pharoah Sandersin tapaan – nyt ehkä kuitenkin funk ja fuusio henkeä kuuluu enemmän, onpa paikoin rumpukompeissa jopa häivähdyksiä Ricky-Tick Records -henkisestä nu jazz tyylittelystä.

Tänäkin vuonna Heaven and Earth on noussut ehkä laajinta huomiota saaneeksi uudeksi jazz-julkaisuksi eikä vastaanotto ole pelkästään positiivinen – hiphop-muusikkojen taustabändeissä vaikuttaneen Washingtonin nousu jazzkomeetaksi bop-perinteelle uskollisempien jazzklubeilla taitonsa hioneen kaartin ohi aiheuttaa närää ja kritiikkiä. Washingtonin sooloja moititaan usein turhan turvallisesta pentatoniseen asteikkoon nojaavasta junnaamisesta eikä aivan aiheetta – liian pitkä kesto substanssiin nähden on Heaven and Earthin helmasynti, säännönmukaisesti lähes 10 minuuttisissa raidoissa tapahtuu kehitystä varsin vähän pituuteen nähden ja lisälevyn kanssa kokonaisuus on auttamatta liian massiivinen järkäle. Toisaalta nykyään usein spiritual jazziksi kutsutun tyylin alkuaikoina kun sen harjoittajat olisivat todennäköisesti puhuneet “black musicista”, yksi ideoista oli karsia eurooppalaisen musiikin vaikutteet, teoria ja harmoniat ja palauttaa improvisoitu musiikki afrikkalaisille juurilleen, joten suoraviivainen ilmaisu on tässä mielessä tyylille uskollista. Näyttäkää minulle joku joka sanoo ettei Washington tee mitään mitä Pharoah Sanders ei olisi tehnyt paremmin vuosikymmeniä sitten ja näytän teillen jonkun joka ei oikeastaan pidä Pharoah Sandersistakaan…

The Epicciin verrattuna Washingtonin musiikki tuntuu kuitenkin jonkun verran edistyneen ja muuttuneen paikoin rytmisesti ja sooloilussaankin kompleksimmaksi – Hubtones ja The Psalmnist raidat tätä esimerkiksi hyvin demonstroivat. Pienet kehitysliikkeet ja nyanssit jäävät kuitenkin massiivisen musiikkimäärän edessä helposti huomaamatta – eeppinen suuruus on tämän(kin) levyn määrittelevä ominaisuus, valitettavasti sillä viime vuoden lyhyempi Harmony of Difference EP tuntui musiikillisesti kiinnostavammalta.

The Epicille jatkoa odottaneet fanit tuskin kuitenkaan pettyvät Heaven and Earthiin – hyvin samassa hengessä tässä kuitenkin toimitetaan samanhenkistä materiaalia yllin kyllin. Kamasi Washington onnistuu olemaan samaan aikaan mahtipontinen ja helposti lähestyttävä, jopa nöyrä jazzin saloihin vihkiytymättömällekin kuuntelijajoukolle – siinä kai suosion salaisuus. Aivan The Epic kokoluokan ilmiötä tästä levystä kuitenkaan tuskin tulee ja seuraavalle levylle täytynee keksiä jotain uuttakin.

Uutta levyä myy Levykauppa Äx – 2(+1) CD tai 4(+1) LP.

Kamasi Washington soittaa Helsingissä Flow Festivalin sunnuntaissa 12.8. kaksi settiä Balloon -lavalla.

  • Kamasi Washington, Rickey Washington – tenorisaksofonit
  • Terrace Martin – alttosaksofoni
  • Chris Gray, Dontae Winslow – trumpetit
  • Ryan Porter – pasuuna
  • Cameron Graves , Jamael Dean – pianot
  • Brandon Coleman – koskettimet, urut, vocoder
  • Dwight Trible, Matachi Nwosu, Patrice Quinn, Steven Wayne – laulu
  • Carlos del Puerto, Gabe Noel, Miles Mosley – bassot
  • Gabe Noel, Miles Mosley, Stephen “Thundercat” Bruner – sähköbassot
  • Chris “Daddy” Dave, Jonathan Pinson, Robert “Sput” Searight, Robert Miller, Ronald Bruner Jr., Tony Austin – rummut
  • Allakoi Peete, Kahlil Cummings, Tony Austin – lyömäsoittimet
  • + kuoro, jousisektio, orkesteri

 

 

 


Leave a Reply