Kun nu-soul -yhtye Quintessence 20 vuotta sitten aloitti uransa ei olisi minulle tullut mieleenkään kuunnella syvemmin bändin musiikkia, oma musiikkimakuni oli silloin vahvasti kallellaan kokeelliseen musiikkiin ja avant-garde jazziin ja mitä tuli souliin tai r&b:hen niin kaikki Stevie Wonderin Songs in the Key of Lifen jälkeen tehty oli liian imelää ja siirappista, joten omalle kohdalle Q-hommien comeback joka alkoi nyt Savoy JAZZFesteillä Vantaan viihdeorkesterin jousien kanssa ja jatkuu vielä ainakin Pori Jazz soi taas -tapahtumassa heinäkuussa ei ole ensisijaisesti nostalginen tapahtuma vaan pikemminkin suhtaudun kiinnostukselta miltä bändin musiikki kuulostaa tänä päivänä kun tämän tyylinen musiikki on alkanut vuosien varrella enemmän maistumaan muutenkin.

Quintessencessa lauloi ja soitti paljon tämän vuosituhannen suomalaista jazzia seuranneille tuttuja nimiä uransa alkuvaiheessa – Savoyn lavallekin come backiin nousseeseen ydinkokoonpanoon kuuluvat Emma Salokoski, Verneri Pohjola, Tuomo Prättälä, kitaristi Aki Haarala (mm. Lightboxer), basisti Heikki Laine (mm. Njet Njet 9 ja Elektro GT) ja rumpali Mikko Kaakkuriniemi ja alkuvaiheissa myös Jukka Eskola ja Teppo Mäkynen kävivät bändissä.

Kun bändi avasi JAZZFest -keikan jo ensimmäisellä EP:llä olleella White Light -biisillä niin soundihan kuulosti heti aika hyvältä – jos aloitusillan Linkolan tentettiohjelmisto tuntui ansaitsevan uuden noston ettei se unohtuisi niin tässä ajassa Quintessencen pehmeä soul/r&b soundi kuulosti jazznäkökulmasta jopa siltä että se oli aikaansa edellä. Se ei ole hengeltään kovin kaukana Robert Glasperin Black Radio -levyistä jotka nostivat jazzmaailmassa uusien soul ja r&b vaikutteiden profiilia kymmenisen vuotta sitten ja uudessa Lontoon jazzskenessä jossa nuoret muusikot surutta sekoittavat afro-amerikkalaisen musiikin erilaisia vaikutteita tämänkin tyyppistä musiikkia tehdään aika paljon. Myös samantyyppiset rytmit joita Kaakkuriniemi tarjoilee ovat alkaneet enemmän innoittaa amerikkalaisia jazzrumpaleita viime vuosikymmenellä. Tuntui siltä että aika saattoi nyt hyvinkin olla comebackille kypsä – eikä musiikin edes tarvi tuntua nostalgiselta vaan se voi tyylillisesti tuntua nuorenkin jazzin kuuntelijan korvaan modernilta.

Noin 80 minuutin setti kattoi bändin kaikki levytykset yhtenäisen kuuloisena pakettina johon jouset toivat oman hyvän lisänsä – jousisektio teki paikoin musiikista mukavasti muhkeampaa. Jazzin ystävä olisi tietysti toivonut enemmän instrumentaalijamittelua, mutta tätä puolta kaivanneillekin oli tarjolla Pohjolan efekteillä ryyditetty soolotrumpettihetki.

Onnistunut keikka – ainakin musiikin tyylien puolesta ajoitus tämän vuoden comebackille tuntui erinomaiselta.

• Emma Salokoski – laulu
• Tuomo Prättälä – koskettimet, laulu
• Verneri Pohjola – trumpetti
• Aki Haarala – kitara
• Heikki Laine – basso
• Mikko Kaakkuriniemi – rummut
• Vantaan viihdeorkesterin jouset, konserttimestarina Mikaela Palmu’

Quintessence with Strings 29.5.2021 Savoy JAZZFest -streamtapahtumassa Keikalla.fi palvelussa