(Photo: Haappix)

Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalin toiseen April Jazz iltaan oli ladattu mielenkiintoinen ohjelmisto. Kaksisettisessä ensin vuorossa oli basisti Linda May Han Ohn kvartetti ja sitten joka vuosi kotikentällään festareilla esiintyvä Espoo Big Band jonka solistiksi oli saatu DownBeatin kriitikkoäänestyksen ykkösalttosaksofonisti Immanuel Wilkins jonka oma musiikki lienee jo blogin seuraajille tuttua.

Linda May Han Oh

Basisti Linda May Han Oh’ta on nähty Suomessa sen verran usein että hän on varmasti tullut jo tutuksi monille paikallisille jazzdiggareille. Muiden artistien bändeissä häntä on nähty Helsingissä ainakin Pat Methenyn bändissä 2017 ja Vijay Iyerin nyt kaksi levyä julkaisseessa triossa Savoy JAZZFesteillä 2022 ja oman fuusiohenkisen kvartetin kanssa Porissa 2019. Sitäkin laajemmin Suomessa häntä nähtiin Jazz Finland Residency -ohjelman puitteissa.

April Jazzeille Oh toi uuden kokoonpanon, käytännössä saksofoniton versio viime vuoden The Glass Hours levyn kokoonpanosta, eri rumpalilla tosin. Bändin kokoonpanossa Espoossa mukana olivat laulaja Sara Serpa, Oh’n pianistiaviomies Fabian Almazan ja rumpali Mark Whitfield Jr. Kuultiin materiaalia tulevalta levyltä ja sitäkin uudempaa vielä levyttämätöntä kamaa.

Setissä eniten viehätti omaperäinen lähestyminen moderniin jazziin. Serpa lauloi usein sanatonta laulua yhden instrumentalistin roolissa pikemminkin kuin perinteisenä laulusolistina melko samaan tapaan kuin Kadi Vija täällä meilläpäin, Oh itse osallistui välillä myös lauluharmonioihin. Almazanin pianonsoitto oli hillittyä ja näin Oh’n napakka bassonsoitto pääsi hyvin esille.

Kuten perjantain Eve Risser Red Desert Orchestrakin, myös Linda May Han Ohn kvartetti oli keikalla uusinta levyään parempi, tässä tapauksessa pienempi kokoonpano ehkä alleviivasi musiikin omaperäisyyttä onnistuneesti.

• Linda May Han Oh, basso, laulu
• Sara Serpa, laulu
• Fabian Almazan, piano
• Mark Whitfield Jr., rummut

Immanuel Wilkins & Espoo Big Band

Saksofonisti Immanuel Wilkinsin ja Espoo Big Bandin setin luonteesta ei ollut ennakkotiedoissa juuri yksityiskohtia. Olikin yllättävää että EBB avasi setin hyvin perinteisellä big band sovituksella All of Mesta ja tiedossa olikin jazzstandardeista ja nimekkäiden sovittajien big band sovituksista koostuva setti.

Wilkins on tullut tunnetuksi enemmänkin omien sävellystensä tulkkina ja mm. vibrafonisti Joel Rossin aisaparina. Itse panin Wilkisin merkille Rossin Blue Noten julkaisemalta debyyttilevyltä KingMaker ja sen jälkeen Wilkins on lunastanut tuosta nousseita odotuksia kahdella hienolla levyllä, sekä debyyttilevy Omega että sitä seurannut The 7th Hand nousivat Jazzpossun vuoden parhaiden ulkomaisten jazzlevyjen listoille kolmanneksi vuosina 2020 ja 2022 ja Wilkins on yksi vahvoista todisteista siitä että Blue Note Don Wasin johtajuuden alla on tänäkin päivänä jazzlevymerkki joka julkaisee uutta amerikkalaista jazzmusiikkia parhaasta päästä.

Näillä meriiteillä olikin mielenkiintoista kuulla Wilkinsiä big bandin solistina soittamassa ihan perinteistä big band kaurapuuroa. Erityisen mielenkiintoista oli että vaikka Wilkinsin omilla levyillä on herkät hetkensä niin enpä olisi koskaan kuvaillut häntä soittajana Stan Getzin tai Paul Desmondin mieleen tuovaksi melodiseksi lyyrikoksi, mutta tässä kontekstissa tällainen yhteys oli selvä. Wilkins soitti pehmeästi ja taitavasti. Nopeat juoksutukset eivät menneet briljeeravaksi tilutukseksi vaan toimivat oivana lisämausteena.

Kappalevalinnoissa erityisesti ilahdutti Suomen paikallisväri kun mukaan oli otettu Eero Koivistoisen sovitus Coltranen Equinoxista jossa Wilkins korosti kappaleen blues-luonnetta.

Espoo Big Bandin kokoonpano oli nimekäs ja hoiti hommansa ammattitaidolla. Mainioita sooloja kuultiin bändiläisiltä, Mikko Innasen, Kalevi Louhivuoren ja Tero Saartin soolot jäivät mieleen.

Setin loppuun saatiin kaksi kvartettivetoa jossa Wilkins soitto Aki Rissasen, Ville Herralan ja Rami Eskelisen kanssa. Nämäkin molemmat olivat stankkuvetoja, mutta solistin saksofonitaidot pääsivät vielä paremmin näin esille. Erityisesti encorena soitetun Bud Powellin Celian kaunis coda oli upea huipennus lauantai-illan konsertille.

• Immanuel Wilkins, saksofoni
• Espoo Big Band joht. Marzi Nyman
  Saksofonit: 
• Ari Jokelainen, Pope Puolitaival, Manuel Dunkel, Jussi Kannaste, Mikko Innanen 
  Pasuunat:
• Pekka Laukkanen, Markus Larjomaa, Valtteri Malmivirta, Juho Viljanen
  Trumpetit:
• Tero Lindberg, Kalevi Louhivuori, Sami Pöyhönen, Tero Saarti
  Rytmisektio:
• Aki Rissanen, piano
• Ville Herrala, basso
• Rami Eskelinen, rummut

Linda May Han Oh ja Immanuel Wilkins & Espoo Big Band April Jazz 2024 festivaaleilla Espoon Kulttuurikeskuksen Louhisalissa.