Jos tämän vuoden suomalaisesta jazzista haluaa etsiä jotain teemaa, niin luonto ja luonnonilmiöt ovat aihepiirinä ja innoittajana monilla uusilla levyillä läsnä. Tätä henkeä on runsaasti tarjolla tämänkertaisessa vinyyliviisikossa jossa neljä uutta suomijazzjulkaisua ja yksi Suomalaisen levy-yhtiön norjalainen uutuus.
Sointi Jazz Orchestra – Jäähyväiset
Sointi Jazz Orchestran uutuus Jäähyväiset koostuu orkesterin taiteellisen johtajan, Rasmus Soinin sävellyksistä, mainittuna inspiraationa luonnon ihmeet sekä luonnon ja ihmisen ristiriitainen suhde.
Jos SJO on konserteissaan koko ajan muuttunut monipuolisemmaksi tekijäksi niin nimekkäiden solistien säestäjänä kuin nuorten säveltäjien teosten esittäjänä niin levytyksillä sen kovinta ydintä ovat kuitenkin olleet Soinin laajasti erilaisia puhaltimia käyttävät sävellykset, joten tärkeän julkaisun äärellä ollaan, onhan edellisestä Soinin sävellyksiin pohjautuneesta levystä vierähtänyt jo neljä vuotta.
Ollaan suurten ja vakavien asioiden äärellä ja mahtipontisuutta tavoitellaan varsin onnistuneesti musiikissakin, perinteinen big band soundi laajenee paitsi puhaltimien käytön niin myös tuotannon keinoin.
Jos ylevästi kasvava Siemen ja Aili Ikosen sanattoman laulun siivin lentoon nouseva Fastholma luovat jo suurta tunnelmaa niin vähän puuntakaa vielä yllättää välisoiton jälkeen särjetyn aggressiivinen Paalutus joka tuntuu erityisen ennakkoluulottomalta vedolta.
LP:n B-puoli avautuu mekaanisen post-minimalistis rytmein 533Din tarjoillessa uhkaavaa jännitettä josta kuitenkin vielä nousee melodista kauneutta. Levyn tematiikan sanallistaa Nihkeen spoken wordilla Voidaan puhua vesistä. Kaunis lopetus Jäähyväiset johon mainion oman värinsä tuo Lauri Wuolion Cupola tuntuu matkan lopuksi syystäkin surumieliseltä.
Monipuolinen levy nousee vahvalla yhdistävällä tematiikalla SJO:n parhaiden levytysten joukkoon. Musiikin dramaattinen kaari toimii aihepiirin tukena ja kertoo oman tarinansa josta tulee ehkä näin yksittäisiä sävellyksiä suurempi.
- Rasmus Soini – orkesterinjohto, sävellykset
- Petteri Hietamäki – altto- ja sopraanosaksofoni, huilu, alttohuilu
- Sami Leponiemi – alttosaksofoni, klarinetti, huilu
- Frans Thomsson – tenori- ja sopraanosaksofoni, klarinetti, huilu
- Janne Saarinen – tenorisaksofoni, englannintorvi, oboe
- Pekka Seppänen – baritonisaksofoni, bassoklarinetti, klarinetti, huilu
- Teemu Mattsson – trumpetti, flyygelitorvi
- Mikko Pettinen – trumpetti, flyygelitorvi
- Joona Kilponen – trumpetti, flyygelitorvi
- Jasmin Afaneh – trumpetti, flyygelitorvi, huilu, alttohuilu
- Hannes Kaukoranta – käyrätorvi
- Mikko Haanpää – pasuuna
- Hooper Santos – pasuuna
- Panu Luukkonen – pasuuna, tuuba
- Kenneth Ojutkangas – tuuba
- Aleksis Liukko – piano
- Oskari Siirtola – basso
- Arttu Huopainen – rummut perkussiot
- Vierailijat:
- +Aili Ikonen – laulu
- +Nihkee – spoken word
- +Lauri Wuolio – cupola
4.10. julkaistavaa levyä voi tilata Bandcampista
Hot Heros – Kammin Jaaretti
Saksofonisti Sami Sippola tunsi itsensä uuden Hot Heros levyn materiaalia säveltäessään maalaiskylan Keith Jarretiksi ja luonnonläheistä agraarifreetä on uutukaisella odotettuun tapaan, mutta hieman myös poikkeamia odotetusta mukavaksi mausteeksi.
Levy avaava letkeä nimibiisi saa mukavasti uutta makua lopuksi kun mukaan tulee hetkeksi myös sähköpiano. Suoratoistoversiossa sitä seuraa LP:ltä puuttuva levyn kutkuttavin raita, lyhyt Kammin beat jossa nimen veroisesti saadaan nauttia hetki modernista lo-fi henkisestä biitistä, pääosassa kaikuva piano. Pientä siltaa siis löytyy Hot Herosin toiseen vaihteeseen jota on kuultu Hannibalin rapin taustalla.
Koskettimia kuullaan vielä myöhemminkin miellyttävinä mausteina, ne vievät musiikkia hieman kustivuorismaiseen suuntaan, mutta suurimmaksi osaksi pysytään kuitenkin saksofoni-basso-rummut trion maailmassa. Musiikki huokuu suurimmaksi osaksi luonnon rauhaa ja levollisuutta mutta mukavasti vahvempaa mäiskettä saadaan Piru koputtaa ikkunaan -biisillä.
Mukava saada pitkästä aikaa instrumentaalitrio-painotteinen Hot Heros -levy pitkästä aikaa. Myös Puro Recordingsin julkaiseman LP:n soundeja voi kehua – bändi ja levy kuulostavat hyvältä!
- Sami Sippola – tenorisaksofoni, koskettimet
- Ville Rauhala – basso
- Janne Tuomi – rummut
Pauli Lyytinen – Lehto/Korpi
Erittäin syvällä luontotematiikassa vaeltaa saksofonisti Pauli Lyytinen uudella soololevyllään Lehto/Korpi jossa saksofonit kohtaavat monipuolisen elektroniikan hyödyntämisen.
Jos Lyytisen edellinen soolosaksofonilevy Machinery rakentui erilaisten normaalista poikkeavien saksofoninsoittotekniikoiden ympärille niin viisiosaisesta Lehdosta ja neliosaisesta Korvesta muodostuva uusi levy tuntuu kiireettömyyden ylistykseltä.
Luonnonäänien ja lyömäsoittimien värittämä Lehdon ykkösosa lupailee jo kauaksi saksofonin soitosta erkaantunutta ambientäänitaidetta, mutta levyn edetessä pelkistetty ja melodinen saksofoni saa enemmän tilaa.
LP:n B-puoli Korpi on ehkä kahdesta melko samanlaisesta teoksesta hieman ilmeikkäämpi, free henkisempää puhallusta hyödyntävä vahvasti kaikuva Korpi II ja linnunlaulujen vuoropuhelulta kuulostava Korpi III ovat ehkä levyn pitemmän päälle kiehtovinta antia.
- Pauli Lyytinen – saksofonit, eloelektroniikka, Mellotron, lyömäsoittimet
Lauritz Skeidsvoll – Rapid Light
Viime vuoden kovimpiin levy-yllätyksiin kuului Ultraäänen julkaisema norjalaispianisti Isach Skeidsvollin räväkkä debyyttilevy Dance to Summon.
Nyt samalta suunnalta on tarjolla lisää Ultraääneltä kun johtajavuorossa on Isachin saksofonistiveli Lauritz Skeidsvoll ja kokoonpanona Rapid Light -kvartetti, bassossa Georgia Wartel Collins ja rummuissa Rino Sivathas.
Neljästä pitkästä raidasta koostuva levy ei ole aivan yhtä sykäyttävä löyty kuin Dance to Summon, mutta ehdottomasti samanhenkistä miellyttävän rosoisaa free-ilmaisua on jälleen tarjolla. Parhaana puolena ehkä se, että Skeidsvoll ymmärtää että 10 minuuttinen freerypistyskin hyötyy vahvasta melodiasta, kaikissa neljässä biisissä on miellyttävästi selkärankaa joka kantaa kokonaisuutta. Erityisen väkevä on päätösbiisi Herons.
Lämmin suositus levylle kaikille jotka pitivät Dance to Summonista tai Tahmela Sixin, Oiro Penan tai Hot Herosin kaltaisista suomifreebändeistä.
- Lauritz Heitmann Skeidsvoll – saksofonit
- Isach Skeidsvoll – Piano
- Georgia Wartel Collins – Bass
- Rino Sivathas – Drums
Mortality – Volume II
Tapio Ylisen sävellyksistä huippujazzareiden sovituksina koostunut surutyö Mortality oli erinomainen levy. Volume II jatkaa samassa hengessä, muuttuneella kokoonpanolla. Ensimmäisen levyn ryhmästä mukana ovat basisti Jori Huhtala ja rumpali Mika Kallio ja yhdellä raidalla vieraileva kitaristi Teemu Viinikainen, toisen levyn tulokkaina mukana ensimmäisen levyn keikoillakin soittanut pianisti Mikael Myrskog, kitarassa Johannes Granroth puhaltimissa kuullaan biisistä riippuen joko Max Zengerin alttosaksofonia ja Gunu Karjalaisen trumpettia tai flyygelitorvea tai Manuel Dunkelin saksofonia ja Mikko Pettisen trumpettia.
Uusi levy ei valitettavasti nouse ensimmäisen tasolle vaikka samasta muotista materiaali selvästi tuleekin ja debyytin henki on nimellisesti kasassa. Syystä tai toisesta se ratkaiseva kappaleet todelliseen lentoon nostava suuruus ei tällä kertaa toteudu.
Hieman uutta vaihdetta saadaan Teri Mantereen laulusta päätösbiisillä Desperate Measures, mutta sekin jää vähän kädenlämpöiseksi moderniksi fiilistelyprogeksi.
Kuitenkin mainiota musiikkia melodisen progen ja modernin jazzin rajapinnalta, mutta ensimmäiseksi tutustumiseksi Mortalityyn on pakko suositella ensimmäistä levyä ja tätä uutta sitten lisäksi jos haluaa lisää.
- Tapio Ylinen – guitars
- Johannes Granroth – guitar
- Manuel Dunkel – tenor saxophone
- Max Zenger – alto saxophone
- Mikko Pettinen – trumpet
- Mikko “Gunu” Karjalainen – trumpet & flugelhorn
- Jori Huhtala – double bass, electric bass
- Mikael Myrskog – keyboards
- Mika Kallio – drums
- +Teemu Viinikainen – kitara
- +Teri Mantere – laulu