April Jazzin päätöspäivälle oli laitettu ohjelmaa monenmoista. Kävin illan aluksi kuuntelemassa Tapiolan kirjastossa Taneli Pyysalon Suo, kuokka ja jazzi – satavuotinen Jazz Suomi luennon jossa Pyysalo kertoi hauskasti jazzin tulosta Suomeen ja minkälaiseen maaperään jazz juurtui ja miten se alkuaikoina koettiin ja miten se ajan myötä kehittyi.
Suomi Jazz 100 Nyt!
Esitelmän jälkeen olikin jo aika yhdelle monen juhlavuoden festivaalin odotetuista kohokohdista. Suomen Jazzliiton Suomi Jazz 100 -juhlavuoden kunniaksi Mikko Innanen on koonnut juhlaorkesterin joka esittää vuoden mittaan eri festivaaleilla otoksen suomalaisen jazzin historiaa ja erityisesti nykypäivää.
Konsertissa kuultiin videopätkissä mietteitä jazzista ja esitettävistä sävellyksistä. Ääneen pääsivät Aki Rissanen, Linda Fredriksson, Iro Haarla, Aili Ikonen ja erityisen koskettavasti juuri April Jazzien alla edesmennyt Severi Pyysalo.
Kultakin näistä kuultiin yksi kappale. Innasen, Teemu Viinikaisen, Anni Kiviniemen, Eero Tikkasen ja Mika Kallion juhlayhtyeessä olisi ollut vapaaseenkin tulkintaan rahkeita, mutta tapahtuman henkeen sopivasti kappaleet tulkittiin alkuperäistä sävellystä kunnioittaen. Bändiä vahvistivat solistivieraat – saksofonissa yksi suomalaisen jazzin kaikkien aikojen suurimmista legendoista, Eero Koivistoinen, trumpetissa Kalevi Louhivuori ja laulussa Aili Ikonen.
Saatiin myös muutama vanhempi biisi joiden kautta piirtyi kokonaiskuva suomalaisen jazzin modernista ajasta. Otto Donnerin sävellyksistä kuultiin tässä(kin) ajassa ajankohtainen Laulu taantumuksesta instrumentaaliversiona (tyranni saa aina palkkansa!) ja Heikki Sarmannon kynästä kuultiin konsertin lopuksi vuonna 1964 sävelletty Mr. Magoo jota Innanen kuvaili “harvojen tuntemaksi klassikoksi” – taitaa olla virallisesti levyttämätön sävellys.
Oli hienoa kuulla laaja ja monipuolinen otos pitkälti vielä aktiivisten säveltäjien musiikkia. Suomalainen jazz elää ja voi hyvin, joten ei gaalakonsertinkaan tarvitse elää vuosikymmeniä historiassa. Kohokohdaksi nousi Pyysalon Perko-Pyysalo Poppoon ja Vesa-Matti Loirin Uuno Kailas -levylle säveltämä Enkeli. Hienoa että Pyysalo ehti olla tässä projektissa mukana äänittämässä mietteensä sävellyksestä ja jazzista.
Aiemmin tänä vuonna Turussa esitetty gaalakonsertti kuullaan vielä ainakin kesällä Pori Jazzeilla hieman eri kokoonpanolla.
Mikko Innasen juhlayhtye
Mikko Innanen, saksofonit
Anni Kiviniemi, piano
Teemu Viinikainen, kitara
Eero Tikkanen, basso
Mika Kallio, rummut
Solistivieraat
Aili Ikonen, laulu
Eero Koivistoinen, saksofoni
Kalevi Louhivuori, trumpetti
Antonio Lizana Quintet
Louhisalissa Kulttuurikeskuksen ohjelman päätti espanjalainen saksofonisti/laulaja Antonio Lizana joka oli minulle etukäteen täysin tuntematon nimi. Festarimateriaali lupaili flamencojazzia ja sitä myös saatiin. Lizanan musiikki oli moderni sekoitus flamencoa ja napakkaa fuusiojazzia. Erityisesti sen tekivät mielenkiintoiseksi flamenco-elementit – Lizanan tunteikas laulu ja jazzkvinteteissä poikkeuksellisena elementtinä flamencotanssija El Mawi joka toi intensiivisellä tanssillaan settiin paitsi näyttävyyttä niin myös rytmiä kopisevin kengin, taputuksen ja kastanjetein.
Ilman vahvoja flamencoelementtejä bändi olisi ollut ehkä perustylsähkö fuusiopumppu, mutta nyt jälki oli vahvaa ja vakuuttavaa. Positiivinen yllätys, mutta elämys jonka uskoisin olevan parhaimmillaan elävänä koettuna tansseineen – en usko levyjen ehkä jäävän vakiokuunteluun. Erinomainen festivaalibuukkaus siis ja täydestä salista päätellen yleisökin oli tämän aistinut.
- Antonio Lizana, laulu, saksofoni, huilu
- David Sancho, piano, koskettimet
- Arin Keshishi, sähköbasso
- Shayan Fathi, rummut
- El Mawi, tanssi, taustalaulu
Marzi Nyman & Buena Vida Social Club
Viimeisen illan jamit vetivät Gardenin ravintolaan ja aulaan perinteiseen tapaan paljon väkeä. Jamien keskellä erikoisvetonaulana soitti Marzi Nymanin johtama Buena Vida Social Club joka normaalisti kuulemma esiintyy kerran vuodessa Hangossa, mutta nyt juhlan kunniaksi soitti tänä vuonna toisenkin keikan. Bändissä soittavat Marzin lisäksi koskettimia Harri Taittonen, bassoa Husbandissa Marzin kanssa aikoinaan soittanut Hannu Rantanen ja rumpuja Marzin mukaan hänen tärkein musiikillinen kummisetänsä Rami Eskelinen.
Kuten arvata saattaa niin tarjolla oli erinomaisen viihdyttävää musaa. Jazzinkin henkeä saatiin hieman – kuultiin mm. Marzin musiikkileireillä käyneille omistettu Studwater joka toi ainakin minulle mieleen Marc Johnsonin Summer Runningin (kitaroissa Pat Metheny ja maanantaina Porissa konsertoiva Bill Frisell) ja versio Milesin Mademoiselle Mabrysta josta päästiin sulavasti Jimi Hendrixin maailmaan.
Hauskaa musiikkiviihdettä onnistuneen festivaalin päätökseksi.
- Marzi Nyman – kitara
- Harri Taittonen – koskettimet
- Rami Eskelinen – rummut
- Hannu Rantanen – basso