Saksofonisti Kamasi Washington nousi vuonna 2015 todelliseksi jazz-ilmiöksi lähes kolmetuntisen The Epic levyn genrerajat ylittäneen suosion aallonharjalla. Monet näkivät hänessä jazzin pelastajan joka nostaisi jazzin taas uuteen suosioon nuoren hip hop -sukupolven keskuudessa – olihan tuolloin Washington parhaiten tunnettu vierailuistaan Flying Lotuksen ja Kendrick Lamarin levyillä vaikka ei hänen oma musiikkinsa niin kovin lähellä sitten hip hoppia ollutkaan. Enemmän poteroihinsa kaivautuneet jazzdiggarit eivät sen sijaan kuulleet Washingtonin musiikissa paljoakaan uutta vaan moderneilla fuusiosoundeilla hieman uudelleenlämmitetyn pharoahsandersin jonka soitossa ei paljoa modernia hienostuneisuutta ja teknistä taituruutta ollut – ainakaan suhteessa valtavaan suosioon.

Tänä vuonna on tullut aika lunastaa huippusuosion aiheuttamia lupauksia – The Epicin jälkeisillä keikoilla hehkutettiin että bändin muutkin jäsenet olivat samoissa sessioissa levyttäneet omaa musiikkiaan, nyt levyjä on tullut noihin sessioihin enemmän tai vähemmän nojaten basisti Miles Mosleyltä, rumpali Ronald Bruner Jr.‘lta, ja kosketinsoittaja Cameron Gravesilta ja tänä syksynä ilmestynyt Harmony of Difference on ensimmäinen pitempi julkaisu Washingtonin omissa nimissä.

Uutiskynnys on monessa isommassa vähän jazzia käsittelevässä musiikkimediassa ylittynyt, mutta minkäänlaista The Epicin kaltaista huumaa ei ole nähty. Harmony of Differencessä tosin on aika selkeää välityön makua – tuntuu että tarkoituksella odotuksia on suitsittu. Tätä musiikkia kuultiin ensimmäisen kerran Whitney Museum of American Artin 2017 biennalessa New Yorkissa AG Rojasin videoteoksen ohessa alkuvuodesta ja levyä kutsutaan määrätietoisesti EP:ksi vaikka pituutta on suurinpiirtein saman verran kun Coltranen A Love Supremella ja vinyyli tulee 12 tuumaisena – muistaapa oikein erikseen Washingtonin kotisivu sanoa EP:tä esittelevän tekstin lopuksi että se toinen albumi ilmestyy tällä tietämällä 2018. Jotain isompaa lienee siis tulossa, mutta kyllä Harmony of Differencekin antaa hyvää tukevaa materiaalia niille joita kiinnostaa mikä juuri tässä jazzmiehessä oikein vetosi suurempiin yleisöihin.

Levyn konsepti on selkeä ja eksplisiittisesti oheismateriaalissakin esille tuotu – EP:n toiselta puolelta löytyy viisi lyhyttä ja suhteellisen yksinkertaista teemaa jotka toisen puolen kokonaan kestävä pitkä raita yhdistää jousin ja kuoroin kuorrutetuksi kokonaisuudeksi.

Desire + Humility + Knowledge + Perspective + Integrity = Truth

Filosofista alavirettä siis, mutta toki enemmän Paulo Coelhoa kun Jacques Derridaa. Monimuotoisuuden harmoniaa – hyvän mielen hommia. Musiikkikin on miellyttävää, mutta The Epicciä yllätyksettömämpää. Vahvoja spiritual jazz -elementtejä, tosin ilman mitää free jazz -henkisiä törinöitä ja pientä sähköistä fuusio/pehmofunkvärinää on nytkin kehissä. Ketkä pitivivät ennestään Washingtonia turvallisten keskiteiden solistina varmasti saavat myös vettä myllyynsä.

Mutta näissä elementeissä asuu myös Washingtonin musiikin voima – siinä missä haastavampi jazz näyttäytyy elitistien puuhasteluna josta tulee “mä en ymmärrä tästä mitään” -fiilis, Washingtonin musiikki kädet levällään kutsuu kaikki mukaansa. Se on helposti lähestyttävää ja pohjimmiltaan sydämellistä. Washington on hyvällä asialla vilpittömän oloisesti.

Moni kuuntelee koska Kamasi Washington puhuu kielellä jota he ymmärtävät – siinä kai se oleellinen.

Uutta levyä saa Digeliuksesta (osta levy vaikka Emun muistolle!) – CD ja vinyyli löytyvät molemmat. Sitä voi myös kuunnella Spotifyssa.

• Kamasi Washington – tenorisaksofoni
• Terrace Martin – alttosaksofoni
• Miles Mosley – basso
• Ronald Bruner Jr. – rummut
• Tony Austin – rummut, lyömäsoittimet
• Thundercat – sähköbasso
• Rickey Washington – huilu
• Matt Haze – kitara
• Brandon Coleman – koskettimet
• Cameron Graves – piano
• Ryan Porter – pasuuna
• Dontae Winslow – trumpetti
• Nick Mancini – vibrafoni
• Chris Woods, Jen Simone, Paul Cartwright, Tylana Renga – viulu
• Andrea Whitt, Molly Rogers – alttoviulu
• Artyom Manukyan, Peter Jacobson – sello
• Doctor Dawn Norfleet, Dexter Story, Dustin Warren, Jimetta Rose Smith, Mashica Winslow, Patrice Quinn, Steven Wayne (3), Taylor Graves, Thalma De Freitas – kuoro