Koronavuoden kääntyessä loppusuoralle tuntuu todella oudolta, että kuun alussa vihdoin Yrjö-palkinnon pokanneen Timo Lassyn oman yhtyeen ja Ricky-Tick Big Band Brassin yhteislevy Big Brass on todellakin tämän vuoden julkaisuja eikä sen äänityksestäkään Savoy-teatterissa ole vielä kuin muutama vuosi. Niinpä sen loppusyksyyn siirtynyt julkaisukonserttikin loppuunmyydyllä – rajoitusten puitteissa tietenkin – “rikospaikalla” Savoyssa tuntui nyt jotenkin erilaiselta, ei sillä tavoin jännittävältä kuin julkkarikeikoilla usein kun joko materiaalia kuulee ensimmäisen kerran tai pääsee kokemaan ensimmäistä kertaa miten levytetty materiaali elää keikalla vaan pikemminkin turvalliselta – tämä oli musiikkia jonka myötä muisti ajat ennen koronaa.
Kahdeksan soittajan vaskisektiolla vahvistettu bändi soitti niin levyllä kuin nyt keikallakin ohjelmistoa joka kattaa koko Lassyn “soolouran” Five Corner’s Quintetin jälkeiseltä Timo Lassy Bandin ajalta aina vuoden 2007 The Soul and Jazz of Timo Lassy -levystä eteenpäin. Sitä edeltäneiden Timo Lassy Bandin 10-vuotiskiertueen ja eri yhteistyökuvioita levylle tuoneen Moves-levyn jälkeen Big Brass vahvisti tunnelmaa, että Lassyn uralla oli saavutettu uusi virstanpylväs – saattoi ehkä ajatella, että Timo Lassy Band ei enää ollut se bändi joka jatkoi kansainvälistä menestystäkin saavuttaneen Five Corner’s Quintetin jalanjäljillä vaan pikemminkin että nyt jazzyleisöille Five Corner’s Quintet oli jotain missä Lassy oli mukana ennen tämän yhdeksi 2010-luvun suomalaisen jazzin kiintotähdeksi nousseen kokoonpanon syntyä.
Levyn askelmerkkejä seurattiin suhteellisen tarkasti Valtteri Laurell Pöyhösen säveltämän ja johtaman vaskien alkusoitin Grande Opening avatessa konsertin. Levyn biiseistä kuultiin suurin osa ja muutama päälle, Q&A ja Laurell Pöyhösen Otto Donnerille omistettu sävellys Elegia vapaalle hengelle kuultiin levyn ulkopuolelta, nekin tosin viime vuosien keikoilta tuttuja myös suurempien kokoonpanojen sovituksina.
Lassy on itse armoitettu leaderihahmo ja aina vahva solisti, mutta nyt suurimmat soolopaukut saatiin trumpettisektiosta kun vuoroillaan sekä Mikko “Gunu” Karjalainen, Kalevi Louhivuori ja Jukka Eskola näyttivät parasta osaamistaan – paukkuja ei todellakaan säästelty kun trumpetit ja flyygelitorvet täräyttivät ja näyttivät miten paljon räväkät ja osaavat solistit sektiosta esiin astuessaan voivat tunnelmaa nostaa.
Mutta ei silti sovin unohtaa Lassyn bändin jäsentenkään otteita sooloissaan – “Mamba” Assefan ja Teppo Mäkysen soolot ovat aina odottamisen arvoisia, ja nytkin Mäkynen malleteillaan ainakin hetkeksi vyörytti koronan kauas mielestä ja Antti Lötjösen bassosoolo herkullisesti ennakoi varmasti kaikkien levyyn tutustuneiden vesi kielellä odottaman African Rumblen alkua.
Vahvaa valoa ja voimaa marraskuun loppuun – mitä muuta voi toivoa.
- Timo Lassy – tenorisaksofoni
- Henri Mäntylä – piano
- Antti Lötjönen – basso
- Teppo Mäkynen – rummut
- Abdissa “Mamba” Assefa – lyömäsoittimet
- Ricky-Tick Big Band Brass
- joht. Valtteri Laurell Pöyhönen