Teppo Hauta-Ahon muistokonsertti Savoyssa


Pöyry Quartetin hengessä käytiin 60-luvun jazztunnelmissa. Photo: Haappix

Viime vuoden lopulla edesmennyt basisti Teppo Hauta-aho oli suuri hahmo niin free jazzin ja improvisoidun musiikin kuin klassisenkin kontrabasson soiton ja sävellyksen maailmoissa Suomessa. Minunkin kohdallani Hauta-aho oli lavalla kun ensimmäisen kerran kuulin livenä free jazzia Trio Nueva Finlandian soittamana 90-luvun puolessa välissä.

“Kalmiston” muistolle oli järjestetty Savoyihin todella runsas muistokonsertti jossa Hauta-Ahon säveltämää tai hänen henkistään musiikkia kuultiin pariltakymmeneltä eri kokoonpanolta kattaen aikajanan 60-luvulta tälle vuosituhannelle.

Konsertti alkoi Jazzpastori Markku Salon vauhdikkain spoken word alkusanoin joita säesti bassollaan Antti Lötjönen. Heti alusta tuli tunnelma että nyt Hauta-Ahon ja musiikin ystävät saisivat nauttia yli kolme tuntia saman henkisten seurasta – musiikki yhdistää ja marginaalisempi musiikki kuten free yhdistää samanmieleisiä vielä vahvemmin.

Ensimmäisen varsinaisen musiikkinumeron esitti Meri Louhos. Louhos kertoi ensin että Hauta-Ahoa kiinnosti Merisonetti sävellyksessä tutkia pianon mahdollisuuksia. Kappaleessa painetaan alas klusteri valkoisia koskettimia pedaali pohjassa näitä soittamatta, mutta muiden äänten soidessa näissäkin kielissä ylä-äänet resonoivat uusia ääniä luoden. Tällainen resonointi olikin mitä oivin avaus hienolle musiikilliselle annille – Hauta-Ahon musiikki ja soitto resonoivat laajasti, hänen musiikkinsa kosketti ja innoitti monia erilaisia muusikoita ja kuuntelijoita.

Hauta-aholaisen musiikin kirjo oli läsnä kaikessa kauneudessaan. Ensimmäisessä puolentoista tunnin setissä kuultiin Louhoksen lisäksi Hauta-ahon tuotannon klassisemmasta päädystä Quatro Bajosin neljän nuoren basistin esittämänä Quartettino Basso 5/4 Osa 2 ja Suomen kantaesityksenä kaunis post-minimalistinen alunperin 16 bassolle ja sittemmin 12 bassolle sovitettu AriettaLaulumusiikkia edusti puolestaan Hauta-ahon kanssa duona pitkään esiintynyt Carita Holmström joka soitti duo-ohjelmistosta soolona pianolla itseään säestäen oman sävellyksensä Kauanko kestää ja kitaransa säestyksellä Heikki Sarmannon sävellyksen Kesäyö. Jazzin ja improvisoitua musiikkia kuultiin sekä perinteisemmästä jazzin perinteessä kiinni olevasta ja sävelletystä päästä kuin vapaan improvisaationkin suunnasta. Jazzimmalla puolella Mikko InnanenEero Ojanen, Antti Lötjönen ja Reiska Laine soittivat 4-3-5:n Pekka Pöyryn Montreaxu’ssa 60-luvun lopulla esiintyneen kvartetin ohjelmistosta ja Innanen, Heikki NikulaEero Tikkanen ja Olavi Louhivuori soittivat Hauta-ahoa nuorena innoittaneen Charles Mingusin What Loven ja vapaisiin maailmoihin heittäydyttiin Harri Sjöströmin kvartetin (Sjöström, Nikula, Louhivuori ja Jukka Kääriäinen) ja Sjöströmin ja Kalle Kaliman duo esitysten myötä. Sjöström tutustutti aikoinaan Hauta-ahon Cecil Tayloriin ja he soittivat yhdessä Taylorin bändissä – spiikissään Sjöström kertoi Taylorin sanoneen Hauta-ahosta, että “I never had a bass player like that”, hienoa arvostusta free jazz pianon legendalta.

Muutama Hauta-ahon yhteistyökumppani oli mukana videotervehdyksin – Mike KoskinenRent Romus ja Paroni Paakkunainen saatiin näin mukaan Savoyhin.

Jo ensimmäinen puolentoista tunnin rupeama tuntui kuin kokonaiselta festivaalilta ja ohjelmisto oli vasta puolessa välissä!

Kahdentoista basson Ariettaa ei oltu esitetty aiemmin Suomessa. Photo: Haappix

 

Toisella puoliskolla saatiin kaksi näytettä Hauta-ahon soolobassoteoksista – aluksi Dan Styffe esitti sävellyksen Pizz Poem Basso ja myöhemmin Kaapo Kangas tulkitsi Hauta-ahon sävellyksistä tunnetuimman ja laajimmalle levinneen, usein bassokilpailuissa pakollisena numerona soitettavan Kadenzan.

Videoin mukaan saatiin toisella puoliskolla Yoko Miura ja Rent Romus uudella sävellyksellään Rent Lament for Teppo.

Sarja jazzkokoonpanoja esitteli Hauta-ahon jazzpuolta 60/70-luvulla ja 2000-luvulla. Vanhaa kaartia edusti Reiska Laine Quartet (Ojanen, Laine, Ulf KrokforsEero KoivistoinenJuhani Aaltonen) ja uudempia tekemisiä Olavi Trio/Trio Nueva Finlandia “miksaus” (Olavi Louhivuori Olavi Triosta, Eero Ojanen Trio Nueva Finlandiasta ja bassossa Eero Tikkanen), Kalmisto Trio (Kalima, Kääriäinen, Herrala) ja Kalle Kalima & K-18 (Kalima, Herrala, Innanen).

Jazziin meni illan loppuhuipennuskin kun lavalla koottiin All Stars kentällinen tanssija Reijo Kelan performanssin saattelemana. Tepon hengessä kuultiin vapaata musisointia Hilseestä” ja lopuksi lähdettiin juurille Coltraneen ja huipennuksena raikasi Resolution – lavalla Eero Ojanen, Kalle Kalima, Ulf Krokfors, Reiska Laine, Olavi Louhivuori, Ville Herrala, Eero Tikkanen, Harri Sjöström, Juhani Aaltonen, Eero Tikkanen ja Mikko Innanen. Olipahan tosiaan all starsia!

Kiitos kaikille esiintyjille, järjestäjille ja kanssafanittajille ikimuistoisesta illasta ja Teppo Hauta-aholle kaikesta musiikista joka soi ja resonoi vielä pitkään soittajan lähdettyä.

Todellinen All Stars -kokoonpano huipensi yli kolmetuntisen muistokonsertin. Photo: Haappix

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *