Perjantainakin oli We Jazzissa tarjolla kaksi keikkaa ja tällä kerralla molemmat houkuttelivat, olihan alkuillasta Kahvila Sävyssä viime kesänä Odysseuksessa säväyttänyt Phardah.

Phardah

Olen pitkään ollut Pharoah Sandersin musiikin fani, erityisesti Sandersin vuosien 1966 ja 1973 välillä äänitetyt Impulse! julkaisut ovat suurinpiirtein maailman parasta musiikkia joten juuri tämän henkisestä Pharoah-musasta innoittunut Sami Pekkolan, Topias Tiheäsalon, Eero Tikkasen ja tällä keikalla Antti Vauhkosen muodostama Phardah osuu kutakuinkin täydellisesti spiritual jazz-puoleen makuhermostani.

Mikä parasta, bändistä kuulee että että aitoa diggailua ja rakkautta tähän musiikkiin löytyy ja se kuuluu soitossa. Erityisesti Tiheäsalon kitarointi tavoittaa jotain harvinaista Sandersin musiikissa – nykyään tällaista spiritual jazzia tehdään paljon, mutta näin passelia kitarointia ei juuri kuule. We Jazzin mainosteksti pelotteli että “Nyt liikutaan jo jossain omilla vesillä.” mutta onneksi Kahvila Sävyn intiimi setti rakentui yhä vahvasti Pharoah’n musiikkiin vaikka kuultiin hieman muutakin – Joe McPheetä, Alice Coltranea ja yksi Tiheäsalon riffikäs originaalikin.

Kovinta meininkiä saatiin kun bändi tulkitsi varsinaisen setin loppuun Sandersin Village of the Pharoahsin jossa Tikkanen repäisi semmoisen bassosoolon että oksat pois.

Toivottavasti Phardah vielä päätyy levyttämään. Vaikka ehkä näinkin vahvasti yhden artistin ja yhden aikakauden lähtökohdista lähtevä “tribuuttibändi” voi olla kova juttu vain kaltaisilleni paatuneille Pharoah-diggareille, niin kyllä meitä on.

• Sami Pekkola – saksofonit
• Topias Tiheäsalo – kitara
• Eero Tikkanen – basso
• Antti Vauhkonen – rummut

Gard Nilssen’s Acoustic Unity

Perjantai-illan toinen livetarjonta tapahtui Kuudennella linjalla. On aina mukavaa kun We Jazz palaa Kutoselle, sieltähän klubi-illoista aikoinaan ennen nykyistä festivaalia We Jazz -livetoiminta alkoi – mukavia muistoja on niistä ajoista.

Kutosen illan avannut norjalaisrumpali Gard Nilssen kävi We Jazzeilla viime vuonnakin. Tänä vuonna saatiin paitsi We Jazz labelilla komea livelevy isolta Gard Nilssen’s Supersonic Orchestralta niin myös festarikeikat nelihenkiseksi vahvistetulta Acoustic Unity triolta eilen perjantaina ja myös lauantaina Supersonic Orchestralta.

Setissä oli muutamakin iloinen yllätys. En kuullut Acoustic Unityä viime vuoden festareilla eikä viime vuoden ECM julkaisu Elastic Wavekaan ole montaa kertaa soinut, mutta erityisesti nyt livenä Nilssenin musiikissa oli jotain ilahduttavan universaalia pohjoisen tunnelmaa ja se tuntui tuovan yhteen monia näillä leveysasteilla tuttuja elementtejä vapaammasta jazzista kansanmusiikin sävyihin ja basisti Petter Eldhin kautta paikoin päästiin hyvin Koma Saxomaisiinkin sävyihin. Toinen iloinen yllätys oli että bändiä We Jazz-keikalla vahvisti saksofonisti Kjetil Møster. Olin vajaa 10 vuotta sitten hyvin vaikuttunut hänen Møster! -bändinsä ensimmäisistä levyistä, mutta nyt havaitsin että muutama viimeisin oli jäänyt kokonaan kuulematta – levymyyntipisteeltä lähtivät LP:t mukaan. Oli mukava kuulla hänenkin soittoaan livenä.

• Gard Nilssen – rummut
• André Roligheten – saksofoni
• Petter Eldh – basso
• Kjetil Møster – saksofoni

Post Koma

Vuonna 2018 We Jazzeilta alkunsa saaneen Koma Saxon tarina tuntuu tulevan päätökseen. Kolmen saksofonistin livekokoonpanoon yhdistyi ensilevystä alkaen basisti/tuottaja Petter Eldhin studiotuotanto ja ajan myötä bändin ja materiaalin ympärillä tapahtuvat asiat ovat siirtyneet vahvemmin livekvintetistä tuotantopuolelle.

Koma Saxo henkeä Eldhin muihin tekemisiin tuo Post Koma nimellä esiintynyt trio jossa saksofonia soittaa Eldhin kanssa usein yhteistyötä tehnyt Otis Sandsjö ja rummuissa Teppo Mäkynen – Mäkysen ja Eldhin duotyöskentelyähän kuultiin Odysseuksessakin EldhRok -nimellä.

Kuten Phardahinkin tapauksessa niin myös Post Komassa keskeistä on että tuntuu vahvasti siltä että muusikot ovat vapaita tekemään itsensä oloista musiikkia. Eldh hieman ehkä ironisesti kertoi setin alussa, että nyt palataan parikymmentä vuotta taaksepäin “nu jazzin” aikoihin ja kieltämättä keski-ikäisten muusikoiden vähän nostalgistakin henkeä on mukana vaikka Eldhin edustama jazzmuusikon muuttuminen myös studiossa aktiivisesti toimivaksi tuottajaksi onkin vielä enemmän viimeisen kymmenen vuoden ilmiö. Mäkynen oli keskeisiä kotimaisia nu jazz -henkisen musiikin tekijöitä ja soittamisen ilo loisti kasvoilta kun sai fiilistellä tämmöistä instrumentaali hiphop/nu jazz groovailua.

Setissä kuultiin tulevaa Y-Otis -musaa, mutta onneksi myös Koma Saxon tunnistettavia “hittibiisejä”. Pidot paranivat loppua kohti kun lavalle saatiin parhaimmillaan kai seitsemän tyyppiä kun Gard Nilssenin poppoo ja Supersonic Orchestran riveissä lauantaian soittava Goran Kajfes tulivat vahvistukseksi lavalle.

• Petter Eldh – basso & instrumentit
• Otis Sandsjö – tenorisaksofoni
• Teppo Mäkynen – rummut

We Jazz 2023: Phardah Kahvila Sävyssä ja Gard Nilssen’s Acoustic Unity ja Post Koma Kuudennella linjalla 1.12.2023