Jazzvuosi 2025 oli minulle vähemmän vanhojen suosikkien ja tuttujen tyylien ja enemmän uusien nousujen vuosi.
Tällä listalla se näkyy omaan silmääni niin että vuoden alkupuolella ennakkoon odottamani levyt josta uumoilin top 5 -suosikkeja päätyivät käytännössä kaikki +15 -osastolle joskaan ehkä ihan puun takaa eivät suurimmat suosikit nousseetkaan.
Eri jazzskeneistä paljon tuntuu tapahtuvan nyt Los Angelesin seudulla. Kamasi Washington sai jazzdiggarit kiinnittämään huomiota LA:n piireihin kymmenisen vuotta sitten, mutta oikeastaan vasta nyt tuntuu siltä että Losin Highland Parkin jazzklubeilta on alkanut tulla enemmän mielenkiintoista levyä – veikkaan että sieltä suunnasta saadaan seuraavina vuosina kuulla paljon uutta mielenkiintoista musiikkia tämän vuoden perusteella.
Monet mielenkiintoiset uutuuslevyt tulevat yhä Brittein saarilta, mutta yhä useammin ne tulevat joku vuosi sitten vahvasti aallonharjalla olleen “Lontoon skenen” ulkopuolelta ja Lontoon sisälläkin vähän eri suunnista.
Tässä omia suosikkejani vuoden varrelta – viiden kärki ja viisitoista muuta mainiota levyä.
+15
Tässä 15 mainiota levyä vuoden varrelta esittäjän mukaan aakkosjärjestyksessä:
- Ambrose Akinmusire – Honey from a Winter’s Stone
- Charles Lloyd – Figure in Blue
- Fergus McCreadie – The Shieling
- Fieldwork – Thereupon
- GoGo Penguin – Necessary Fictions
- Gregory Uhlmann, Josh Johnson, Sam Wilkes – Uhlmann Johnson Wilkes
- James Brandon Lewis Quartet – Abstraction is Deliverance
- Makaya McCraven – Off the Record
- Marius Neset – Cabaret
- Mary Halvorson – Ghosts
- Nate Mercereau, Josh Johnson, Carlos Niño – Openness Quartet
- Nels Cline – Consentrik Quartet
- Oren Ambarchi, Johan Berthling & Andreas Werliin – Ghosted III
- Out Of/Into – Motion II
- Yazz Ahmed – Paradise in the Hold
Top 5
5. SML – How You Been

- Anna Butterss – basso
- Jeremiah Chiu – syntetisaattorit, lyömäsoittimet, elektroniikka
- Josh Johnson – saksofoni, elektroniikka, syntetisaattorit
- Booker Stardrum – rummut, lyömäsoittimet
- Gregory Uhlmann – kitara, elektroniikka
Osta Bandcampista (LP, CD, digi) tai Digeliuksesta (LP)
International Anthem
Amerikkalaisessa jazzin ympäristössä tapahtuvassa musiikissa vuonna 2025 eturiviin marssivat voimakkaasti Los Angelesin skene ja chicagolainen International Anthem -levy-yhtiö joka tuntuu taas tällä hetkellä suurelta suunnanäyttäjältä muutamien omaan makuuni vaisumpien vuosien jälkeen.
Tuon levy-yhtiön julkaisuista itselleni ja ehkä yleisestkin odotetuin oli Makaya McCravenin neljän EP:n setti joka kuitenkin jäi itselleni hieman pettymykseksi ja parempaa samanhenkistä musiikkia jossa levy tuotetaan studiossa improvisoiduista liveäänityksistä tulikin hieman yllättäen muualta.
Itselleni eniten kolahti SML:n toinen levy How You Been joka edustaa minulle parhaimmillaan tällaista uutta improvisoitua musiikkia jossa yhdistyvät ambientin ja elektronisen musiikin äänimaailmat, live improvisointi ja studiotuotanto. Nyrjähtäneitä grooveja ja mielenkiintoisia äänimaailmoja on tarjolla – erityisesti SML:n minulle nostaa tällaisen tekemisen massasta esille vahva rytmiikka. Musiikissa on hyvää vääntöä.
Yhtyeen New Yorkin seudun vahvistus Booker Stardrum tuli varmasti monille lukijoille tutuksi We Jazzin Marimekon salakeikan esiintyjänä ja hänen omaa musiikkiaan kuullaan ensi vuonna levyllinen We Jazz -labelillakin ja kosketinsoittaja Jeremiah Chiun ehkä joku muistaa suomiyhteydestä Marta Sofia Honerin kanssa tehdyltä nimensä mukaisesti Ahvenanmaalla äänitetystä Recordings From the Åland Islands levystä, mutta bändin jäsenistä tänä vuonna kaikkialla esiin tulevana nimenä pitää erityisesti nostaa saksofonisti/tuottaja Josh Johnson josta veikkaan suurta nousevaa nimeä.
4. Linda May Han Oh – Strange Heavens
- Linda May Han Oh – basso
- Ambrose Akinmusire – trumpetti
- Tyshawn Sorey – rummut
Osta Bandcampista (digi)
Biophilia Records

Vuoden alun odotuksissa vahvoja ennakkosuosikkeja tälle listalle oli trumpetisti Ambrose Akinmusiren uusi odotettu levy, mutta sen oli tyytyminen +15 -sijoitukseen. Kevään kvartettikeikka G Livelabissa iski paremmin ja omaan makuuni vuoden paras levy jolla kuullaan Akinmusiren trumpettia tuli basisti Linda May Han Oh‘lta joka lienee blogin lukijoille ja Suomen jazzpiireille tuttu soittaja muutaman vuoden takaisesta Jazz Finland -residenssistä jos ei muista yhteyksistä. Strange Heavens -levyn kolmantena soittajana kuullaan rumpali Tyshawn Soreya – kaksi soittajaa siis mukana viime vuoden listan ykköspaikan vieneeltä Vijay Iyern triolevyltä.
Trumpettitrio on riskialtis kokoonpano. Musiikki voi jäädä helposti ohuen tuntuiseksi, mutta tällä triolla on homma hanskassa. Vahva basistijohtaja pääsee näyttämään taitojaan ja avoimempi soundi sopii Akinmusirelle joka mielellään soittaa vähän viivojen ulkopuolelle väritellen ja tässä homma toimii. Soreykin olisi tarpeen tullen väkivahva rumpali, mutta nyt riittää hienovaraisempi soitto. Vahvaa modernia jazzilmaisua – sopivassa määrin herkkää ja väkevää.
3.أحمد [Ahmed] – سماع [Sama’a] (Audition)

- Seymour Wright – alttosaksofoni
- Pat Thomas – piano
- Joel Grip – basso
- Antonin Gerbal – rummut
Osta Bandcampista (digi), LP näkyy olevan monista kaupoista loppu, mutta voi vielä jostain löytyä
OTOROKU
Aika harva taisi näillä leveysasteilla tuntea lontoolaista [Ahmed] kvartettia ennen heidän esiintymistään We Jazzeilla 2022. Sittemmin Ahmed Abdul Malikin musiikista innoitusta ammentava armoton free jazz -ryhmä on kerännyt lisää suosiota ja ehkä eniten freestä innostuvien kansanosien suitsutusta tuntuu osakseen saanut bändin uusin levy سماع [Sama’a] (Audition).
Abdul Malik on levyn lähtökohtana vahvasti läsnä. Levyn neljä biisiä ovat nimittäin Abdul Malikin Jazz Sahara -levyltä, tosin [Ahmedin] ankara free vääntö on tyylillisesti aivan eri maata. Tällä kertaa tosin neljästä kappaleesta löytyy tunnistettavina alkuperäisten melodioita ja ideoita – ehkä enemmän kuin aiemmin.
Bändin musiikki elää kuitenkin ensisijaisesti omaa vahvaa elämäänsä, se on rankkaa jyystöä kun Pat Thomas takoo perkussivisesti pianoaan ja Seymour Wrightin saksofoni törisee jossain länsimaisen 12-sävelasteikon nuottien välimaastossa. Kova meininki on kovaa meininkiä.
Thomasia ja Wrightia kuullaan ensi tammikuussa myös We Jazz -levymerkillä Pat Thomas & XT – Strata, Act -levyllä.
2. Patricia Brennan – Of the Near and Far
- Patricia Brennan – vibrafoni, marimba, elektroniikka
- Miles Okazaki – kitara
- Sylvie Courvoisier – piano
- Kim Cass – basso
- John Hollenbeck – rummut, lyömäsoittimet
- Arktureye – elektroniikka
- Modney – viulu
- Pala Garcia – viulu
- Kyle Armbrust – alttoviulu
- Michael Nichols – sello
Osta Bandcampista (CD, digi)
Pyroclastic Records

We Jazzeilla 2022 esiintyneistä artisteista suurempaan kansansuosioon on noussut myös vibrafonisti Patricia Brennan jota kuultiin silloin herkissä soolotunnelmissa. Luulin tekeväni pienen yllätysvedon viime vuonna kun nostin Brennanin septettilevyn Breaking Stretch vuoden kolmoseksi mutta levy osoittautuikin todelliseksi jazzkriitikoiden suosikiksi vieden melko suurella marginaalilla Downbeat -lehden kriitikkoäänestyksen vuoden albumin voiton.
Tämän vuoden uudella julkaisulla Of the Near and Far soittaa basisti Kim Cassia lukuunottamatta eri yhtye, mutta samanlainen ihastuttavan intensiivinen soundi on nytkin. Brennan on selvästi noussut Mary Halvorsonin Amaryllis -yhtyeen riviestä Halvorsonin rinnalle tämmöisen modernin avant-garden kärkinimeksi ainakin uusien levytysten saralla. Lisää hyvää voitaneen vielä Brennanilta paljon odottaa.
1. Cosmic Ear – TRACES

- Christer Bothén – donso n’goni, bassoklarinetti, kontrabassoklarinetti, piano
- Mats Gustafsson – tenorisaksofoni, huilu, slide huilu, klarinetti, elektroniikka, urut, huuliharppu
- Goran Kajfeš – trumpetti, taskutrumpetti, syntetisaattori, elektroniikka, lyömäsoittimet
- Joan Romero – congat, berimbau, lyömäsoittimet
- Kansan Zetterberg – basso, donso n’goni
Osta Bandcampista (CD, LP, digi) (uusi painos LP:stä tulossa)
We Jazz
Viimeisen noin 15 vuoden aikana niinsanotusta spiritual jazzista on tullut yksi merkittävistä uusia kokoonpanoja ja nuorta sukupolvea innoittavista jazzin tyylilajeista – siinä määrin että “spiritual jazz” on terminäkin vasta yleistynyt viime vuosikymmeninä vaikka sen monet kulmakivet on levyillä julkaistu jo yli 50 vuotta sitten.
Tuosta maailmasta on ehkä jo vähän omaksi jutukseen irronnut Don Cherryn musiikista innoittautunut kosmista universaalia hengellisyyttä ja hypnoottista toistoa hyödyntävä musiikki joka tuntuu erityisesti nouseen Covid -aikojen jälkeen uuteen suosioon Natural Information Societyn kaltaisten bändien kautta.
Pitkään Ruotsissa asuneen Cherryn vaikutuspiiristä on uudelleen aktivoitunut ja vanhempien levytysten kautta myös uudelleen diggareiden löytämä nyt 84 vuotias Christer Bothén jota tänä vuonna kuultiin kahdellakin uudella levyllä.
Todellinen helmi näistä on We Jazzin julkaisema sukupolvien kohtaaminen – Cosmic Ear -nimeä kantavan bändin ensimmäinen levy TRACES. Bändissä Bothénin kanssa soittaa häntä nimekkäämpiä nuorempia yhtyeenjohtajia – free jazzin suurnimi Mats Gustafsson ja vahvaa jälkä monissa kokoonpanoissa tekevä Goran Kajfeš – mutta projekti kulkee vahvasti musiikki ja sen valittu tyyli edellä. Muutama kappale ottaa eksplisiittisesti innoitusta Cherryn musiikista, mutta ei oikeastaan ole kysymys Cherry-tribuutistakaan.
Vuoden suuria musiikkielämyksiä ja ehdottomasti levy jota olen itse pohjoismaisesta näkökulmasta vuoden varrella eniten suositellut ihmisille jotka ovat kyselleet suosituksia uusista jazzlevyistä vanhojen suosikkiensa perusteella.
