Odysseus 2023 – Lauantai


VIRTA

VIRTA -trio oli ensilevynsä aikaan 2012 yksi Jazzpossu-blogin ensimmäisiä aiheita. Ensiaskelien jälkeen VIRTA on ollut aktiivinen suhteellisen harvoin, toinen levy Hurmos ilmestyi 2016 ja kolmas levy on tulossa lokakuussa 2023.

Odysseus-keikalla VIRTA esitti ilmeisesti ensimmäistä kertaa uutta materiaalia livenä ja kyseessä oli myös kesän ainoa keikka joten harvinaista herkkua oli tarjolla.

Kokoonpano ja tunnelma on ennallaan. Tunnelmallisia äänikuvia luovat trumpetin, elektroniikan ja kitaran voimin trumpetisti Antti Hevosmaa, kitaristi Heikki Hiilamo ja rumpali Erik Fräki.

Juuri setin alkuun saarelle saapuneena ja seuraavaa settiä etukäteen jonottavana en saanut kovin hyvää istumapaikkaa, joten jätän materiaalin arvioinnin levyn ilmestymiseen, mutta oli ilo kuulla jälleen VIRTAa. Ehkä yleisilmeenä uusi materiaali kuulosti hieman tummempisävyiseltä kuin entinen.

  • Antti Hevosmaa – trumpetti, laulu, elektroniikka
  • Heikki Hiilamo – kitara
  • Erik Fräki – rummut

Herrala / Lötjönen

Sukupolvensa suuret suomalaiset jazzbasistit Ville Herrala ja Antti Lötjönen ovat tehneet viime vuosina muutamia improvisoituja duokeikkoja. En ollut tämmöistä ennen kuullut joten tämähän piti ehdottomasti tsekata.

Noin 45 minuuttinen eteni jouhevasti, basistit saivat toisiltaan ideoita ja basson erilaisista äänenmuodostamismahdollisuuksista otettiin ilo irti – skaala vaihteli kauniin minimalistisesta jousilla soittamisesta basson takapuolen kopisteluun ja hinkkaamiseen.

Setissä oli vapaan improvisaation hyvää henkeä jossa elävä tilanne määritteli musiikillisten kaarien pituudet. Hyvän yhteispelin tuloksena oli luontevan kuuloisia pieniä teoksia.

  • Ville Herrala – basso
  • Antti Lötjönen – basso

Ahmed Ag Kaedy & Will Guthrie

Tuareg-kitaristi Ahmed Ag Kaedy edustaa aavikkoblues henkistä länsi-Afrikkalaista kitarointia. Kiertuekaveriksi hän on saanut Ranskassa vaikuttavan rumpali Will Guthrien johon suomalaiset jazzinystävät ovat ehkä tutustuneet Aki Rissasen soittokaverina Designers -bändissä.

Ag Kaedyn soololevy Akaline Kidal on pelkistetyn akustinen, mutta Odysseuksen setti oli sähkökitaravetoista aavikkobluesmeininkiä. Guthrien läsnäolo ei kummemmin tehnyt setistä jonkunlaista musiikkikulttuurien kohtaamista, mutta länsi-Afrikkalaisen musiikin rytminen henki onnistui hyvin. Lopputuloksena pelkistetty ja ennakko-odotusten mukainen Tuareg-tuokio.

Duo on ollut tämän viikon Suomen kiertueella joka päättyy tänään 23.7. Porvooseen. Ag Kaedy jatkaa vielä Suomen kiertämistä soolokiertueella ensi viikolla seuraavasti:

ti 25.7. Turku / Tuomiokirkon terassi
ke 26.7. Oulu / Mallassauna
to 27.7. Kuopio / Pannuhuoneen terassi / Humu-klubi
pe 28.7. Rovaniemi / Ounasrinne
la 29.7. Hämeenlinna / Suisto / Linnajazz-festivaali

  • Ahmed Ag Kaedy – kitara
  • Will Guthtrie – rummut

Phardah

Phardah ensimmäisessä setissä

Perjantaina jo vakuuttanut saksofonisti Sami Pekkola jatkoi ilmaislavan iltapäivien free jazz linjaa lauantaina toisella kokoonpanolla. Phardah-kokoonpanossa Pharoah Sandersin musiikkia tulkitsivat kahden setin verran Pekkola, kitaristi Topias Tiheäsalo, basisti Eero Tikkanen ja rumpali Teemu Mustonen. Suurena Pharoah Sandersin musiikin ystävänä tämä oli toki pakko nähdä.

Kaksi lyhyttä settiä olivatkin oivaa kuunneltavaa. Erityisesti ensimmäistä settiä dominoinut pitkä Upper Egypt & Lower Egypt herkuttelu oli iltapäivän auringossa komeaa kuunneltavaa. Tiheäsalo tavoitti kitarallaan alkuperäisen levytyksen Sonny Sharrockin soitin tunnelman.

Internetistä ei löydy muita viittauksia Phardah-kokoonpanoon kun nämä kaksi Odysseus-settiä, mutta sen verran hyvin vedettiin että toivottavasti lisääkin keikkoja jossain tulee.

Toinen setti
  • Sami Pekkola – saksofonit
  • Topias Tiheäsalo – kitara
  • Eero Tikkanen – basso
  • Teemu Mustonen – rummut

Horseface

Päälavan seuraavan artistin, Horsefacen, mielenkiintoisin piirre lienee että se on ruotsalainen bändi Uumajasta joka tekee musiikkia suomeksi. Noin muuten Horsefacen elektro-vaikutteinen hieman vinksahtanut nörtti-indie ei ole omassa sarjassaan kovin ihmeellinen.

Suuri osa festarikansasta otti Horsefacen jonotusmusiikkina, hyvissä ajoin setin aikana pitkät jonot muodostuivat molemmille makasiineille. Kolmas lava ei siis tuonut täyttä helpotusta Odysseuksen tilojen problematiikkaan joskin nyt vaikutti siltä että jollekin pienelle lavalle pääsi aina musiikkia kuuntelemaan.

  • Hanna Kangassalo – laulu, elektroniikka
  • Ellen Dahlgren – basso
  • Erik Selim Lundkvist – rummut
  • Robert Tenevall – kitara, syntetisaattorit

Ronald Langestraat

Setin kohokohta oli kun hieno purjeven meni lavan takaa

Vinyylihipsterit löysivät hollantilaismuusikko Ronald Langestraatin vanhan kotistudiolevyn Searching joitain vuosia sitten ja LP-julkaisu sai sille jonkun verran nostetta. Omaa musiikillista visiotaan toteuttanut Langestraat teki sähkökoskettimin kepeää viihdemusiikkia johon kotistudiosoundi ja sähköisten soittimien käyttö toi riittävästi exotica ja jopa pelkistettyä vaporwave-henkeä että levy oli unohdetuksi kotiäänitteeksi keskivertoa kiinnostavampi.

Toista on kuitenkin noin kahdeksankymppisen Langestraatin nostaminen estradeille 2020-luvulla. Musiikillinen ulosanti on ilman ajan, paikan ja teknologian levytyksille tuomaa patinaa nimittäin enemmän Trio Erektusta kuin Esa Kotilaista. Sinänsä sympaattista että omia polkujaan kulkenut muusikko saa vanhoilla päivillään vielä tilaisuuden esiintyä, mutta musiikillinen anti jäi tästä triosta erittäin vähäiseksi.

Jälleen yleisön kiinnostus tuntui jakautuvan vahvasti jonottamisen ja päälavan seuraamisen kesken.

  • Ronald Langestraat – koskettimet
  • + basso&rummut

Tuomas Toivonen

Lauantain viimeisenä siivuna katsoin osan Tuomas Toivosen setistä. Aikoinaan Giant Robot -yhtyeessä ja sittemmin Kulttuurisaunan suunnittelijana ja puuhamiehenä kunnostautuneen Toivosen setti rakentui kaupungin ja sitä ympäröivän luonnon äänten ympärille. Toivonen kertoi ensin pitkästi Helsinkiä ympäröivistä saarista, Lonnan historiasta ja puiden ja kaupungin taustakohun äänittämisestä näiden äänitysten toimiessa taustana. Musiikillisemmaksi anti muuttui kun lavalle kutsuttiin saksofonisti Jarno Tikka soittamaan sähköverkon 50 Hz ominaistaajuuden ja ajan myötä enemmän ja enemmän säröiseksi voimistuvien äänitysten kanssa. Erilainen ja ympäristö mainiosti huomioonottava festarisetti.

  • Tuomas Toivonen -elektroniikka
  • Jarno Tikka – saksofoni